Suomalaiset työntekijät jakautuvat kahteen: toiset liikkuvat ja nostelevat koko työpäivän – toiset istuvat
Elisa Helle vaeltaa ympäri käytäviä kärryjen kanssa. Hän on logistikko, töissä Helsingin kaupungin logistiikkakeskuksessa.
Helle poimii hyllyiltä muovailuvahaa ja paperimukeja. Ne ovat matkalla päiväkoti Minttuun, josta tarvikkeet on tilattu. Keräily, pakkaaminen ja lähettäminen ovat hänen työtään. Helle liikkuu käytännössä koko päivän.
– No sanotaanko, että muuten kahdeksan tuntia, mutta siitä vähennetään muutama kahvitauko ja ruokatauko.
Helteen pomo, varastopäällikkö Taru Tähtinen taas on ehtinyt aamupäivän aikana perehdyttää harjoittelijaa, lukea sähköpostit ja suunnitella henkilöstön ”Onni-keskusteluja”. Hän hoitaa henkilöstöasioita, pitää palavereita ja istuu palavereissa.
Työpäivä menee enimmäkseen istuessa.
– Noin 80 prosenttia menee istuessa.
Harva toimihenkilö liikkuu työssään
Työn luonne erottelee työssäkäyvää väestöä Suomessa.
Toimihenkilöt ja asiantuntijat tekevät monia asioita päällekkäin, käsittelevät tietotulvaa ja ovat tavoitettavissa työajan jälkeen.
Vastaavasti työntekijäpuolella nostetaan, kannetaan, kävellään ja liikutaan koko päivä.
Liikkeessä on lähes kaksi kolmesta työntekijöistä, mutta vain noin joka kuudes ylemmistä toimihenkilöistä. Tämä käy ilmi Työn Suomi -tutkimuksesta.
Professori Ari Väänänen työterveyslaitokselta sanoo, että etenkin ylemmissä toimihenkilöammateissa istuminen sekä kognitiivinen ja psyykkinen kuormitus on yleistä.
– Useiden päällekkäisten työtehtävien osuus työajasta on aika suuri. Ja tietotulvan kanssa ollaan paljon tekemisissä ja työasiat monesti jäävät pyörimään myös häiritsevästi mieleen vapaa-ajalla.
Duunariammateissa taas tavallinen kuormitus on fyysisempää, mikä ei lie yllätys. Mutta tutkimustulos myös kertoo, että monet duunarit kokevat, että heidän on vaikea jaksaa eläkkeelle saakka.
Ylemmistä toimihenkilöistä yhdeksän kymmenestä uskoo pystyvänsä työskentelemään terveytensä puolesta vanhuuseläkeikään asti. Työntekijäryhmään kuuluvista näin arvioi kaksi kolmesta.
Professori Väänänen muistuttaa, että usein kyseessä on elintapoihin, asuinpaikkaan, yhteisöön ja muihin tekijöihin liittyvä vyyhti, työ on vain yksi osa. Siis työssäkäyvän väestön sosioekonominen tausta, työolosuhteet ja hyvinvointi liittyvät kiinteästi toisiinsa.
Naiset eivät etene toimihenkilöammateissa vieläkään kuin miehet
Myös sukupuolittuneet työt ja työolosuhteet ovat edelleen keskeinen osa suomalaista työelämää 2020-luvulla. Naiset työskentelevät edelleen paljon alemmissa toimihenkilöammateissa, ovat selvässä enemmistössä kuntasektorin töissä ja toimivat vähemmän esihenkilöinä kuin miehet.
Miehet puolestaan keskittyvät voimakkaasti yksityiselle sektorille ja työntekijäammatteihin. Tämä jakautuneisuus heijastuu siihen, millaisissa olosuhteissa ja työpaikoilla suomalaiset miehet ja naiset työskentelevät.
– Miehiä on enemmän duunariammateissa, miehiä on myös enemmän yrittäjinä ja miehet työskentelevät enemmän yksityisellä sektorilla, Väänänen kuvaa.
– Eriytymistä on edelleen Suomessa työelämässä paljon.
Joka viides tekee yli puolet työajastaan etätyötä, kun taas 43 prosentille työssäkäyvistä etätyö ei ole lainkaan mahdollista.
Mielen kuormitus kasvaa kaikilla
Professori Ari Väänänen nostaa esiin yhden yhdistävän tekijän. Mielenterveyden haasteet.
– Niissä on nousua kaikilla, ei pelkästään vaikka ylempien toimihenkilöiden tai alempien toimihenkilöiden parissa.
– Myös duunaritöissä pitää tehdä monenlaisia tehtäviä, jotka saattavat olla aika kuormittavia myös henkisesti ja semmoista tiukkatahtisuutta ja vaativuutta on hyvin monissa töissä tänä päivänä.
Helsingin Oulunkylässä, logistiikkakeskuksessa työpäivän jälkeen palaudutaan eri tavoin.
Koko päivän liikkunut Elisa Helle ei töiden jälkeen enää juuri jaksa liikkua. Palautumisessa auttaa lepo, ei tee mieli enää lähteä liikkumaan.
– Eipä hirveämmin. Kyllä tässä saa liikkua ihan tarpeeksi.
Varastopäällikkö Taru Tähtinen taas liikkuu enemmän vasta työpäivän jälkeen. Se auttaa palautumaan.
– Teen välillä kävelylenkkejä, ne piristää kummasti työpäivän jälkeen. Saan ajatukset muualla. Tai sitten käyn kuntosalilla.
Työterveyslaitoksen Työn Suomi -tutkimukseen osallistui yli 7 000 työssäkäyvää 20–67-vuotiasta henkilöä. He vastasivat vuosina 2022–2023 toteutettuun laajaan kyselyyn. Työn Suomi -tutkimus pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimukseen.