Suvi Monnin kaltaisia tohtoreita halutaan töihin yhä enemmän – yritykset kaipaavat tuhansia tutkijakoulutettuja
Tekniikan tohtori Suvi Monni on yksi niistä harvoista tohtoreista, jotka työskentelevät yrityksessä tutkimusuran sijaan.
Monni perusti väitöksensä jälkeen yrityksen ja työskenteli myös ulkomailla. Nyt hän johtaa Sitowisen ilmasto- ja vastuullisuuspalveluiden ryhmää ja katsoo, että tieteellisestä taustasta on merkittävä apu.
– Tämä ala kehittyy koko ajan valtavasti. Jatkuvasti tulee uutta tietoa. Koen, että tohtorikoulutus on antanut valmiuksia siihen, että pystyy hyödyntämään tieteellistä tietoa, löytämään oleellista tietoa isosta tietomassasta, ja toisaalta on oppinut arvioimaan tiedon luotettavuutta ja sen sovellettavuutta eri käyttökohteisiin.
Tohtoreita halutaan lisää esimerkiksi liike-elämän palvelukseen. Yhä useampi tohtori löytääkin uransa yliopistojen ulkopuolelta, vaikka vielä tällä hetkellä enemmistö tohtoreista työskentelee korkeakouluissa.
Tohtorien koulutusta olisi lisättävä, jotta suunnitelmat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nostamisesta uudelle tasolle onnistuisivat. Parlamentaarinen työryhmä arvioi viime hallituskaudella, että vuosittain tarvitaan 2 000 uutta tohtoria.
Tohtoreiden osuus kaksinkertaistunut
Tällä hetkellä Suomen tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä vain 20 prosenttia on saanut tutkijakoulutuksen eli on tohtori tai lisensiaatti. Yrityssektorilla tätä työtä tekevistä vain seitsemällä prosentilla on tutkijakoulutus.
Tohtoreiden osuus yritysten T&K-työntekijöistä on kuitenkin jatkuvasti noussut ja määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2011–2021 välillä.
Sivistystyönantajien (Sivista) tekemän selvityksen mukaan lähivuosina voi tulla pulaa tohtoreista, sillä yhä useampi sijoittuu elinkeinoelämän palvelukseen. Sivistan korkeakouluista ja kansainvälisyydestä vastaava päällikkö Heikki Holopainen haluaa nostaa tutkijakoulutuksen vetovoimaa.
– Tutkijan urasta pitää tehdä houkutteleva. Pitää näyttää, että on sekä ura- että etenemismahdollisuuksia yliopistojen sisällä, mutta enenevässä määrin myös yliopistojen ulkopuolella. Meillä on tietysti tavoitteena, että saataisiin lisättyä väitöskirjantekijöitä.
Yliopistot hakevat nyt tutkijakouluihinsa väkeä. Paikka niissä takaisi muutamaksi vuodeksi palkan. Väitöskirjatyön aikainen palkka ei välttämättä ole kovin hyvä, mutta Holopainen näkee tärkeämmäksi tutkinnon jälkeiset mahdollisuudet.
– Pitää pystyä näyttämään, että väitöskirjan tekijällä ja valmistuneella tohtorilla on lupaavat uranäkymät ja palkkakehitys on sen jälkeen mahdollinen moneen suuntaan, erityisesti jos työllistyy yksityiselle sektorille.
Tutkijakoulutettujen määrä kasvaa
Tohtoreiden määrä on tällä vuosituhannella kaksinkertaistunut Suomessa.
Vuonna 2000 Suomessa oli 23 248 tutkijakoulutuksen saanutta henkilöä ja vuonna 2021 heitä oli 51 8578. Vuosittain valmistuneiden tohtoreiden määrä kasvoi tasaisesti vuoteen 2016 saakka, jonka jälkeen suunta on ollut pienoisessa laskussa. Viime vuonna valmistui noin 1 600 uutta tohtoria.
Suvi Monni tutki väitöskirjassaan kasvihuonekaasujen arvioinnin epävarmuuksia, mutta ei missään vaiheessa suunnitellut akateemista uraa yliopistossa.
– Tein väitöskirjani VTT:llä, enkä ikinä itse asiassa ollut yliopistolla töissä, joten en kokenut, että minulla olisi ollut yliopistotutkijan urapolkua edessä.
Sivistystyönantajien Heikki Holopainen luettelee aloja, joille tohtoreita sijoittuu nyt entistä enemmän:
– Tietotekniikka-alat ovat puhuneet paljon työvoimapulasta. Liike-elämän palveluissa, joissa on muun muassa erilaisia konsulttiyhtiöitä, on tapahtunut jatkuvaa ja huomattavaa tohtoreiden määrän kasvua. Erilaiset tehtävät, joissa vaaditaan aika korkeatasoista syvällistä osaamista ja osataan myös miettiä liiketoimintamahdollisuuksia.
Sivistystyönantajien raportin mukaan liike-elämän palvelut on ohittanut tohtoreiden työllistämisen kasvuvauhdissa sosiaali- ja terveyssektorin. Vaikka koulutus- ja tutkimussektori on ylivoimaisesti suurin tohtorien työllistymissektori, on sen suhteellinen osuus pienentynyt tasaisesti.
Tohtoritulppa on edelleen olemassa
Vastavalmistuneiden on ehkä vaikea löytää heti töitä, mutta muuten tohtorien työttömyys on melko alhaista verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Yliopistojen rehtorit eivät ole varmoja, että nykyinen rahoitustilanne nostaa tohtoriksi väittelevien määrän toivottuun kahteen tuhanteen. Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei lupaa hyvää ensi vuodelle, sanotaan yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn kannanotossa.
”On positiivista, että budjetin lähtökohta on T&K-rahoituslain mukainen valtion T&K-rahoituksen lisäys, noin 260 MEUR. Näyttää kuitenkin siltä, että pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus ja siihen liittyvä tohtorikoulutus olisi saamassa lisäpanostuksista vain rippeet, ja rahoitus tulisi kohdentumaan lähinnä yrityksille.”
UNIFI
Huomattava osa uusista tohtoreista tulee ulkomailta eikä välttämättä jää Suomeen valmistumisensa jälkeen. Heikki Holopainen on huolestunut tästä.
– Se on asia, johon pitää kiinnittää erityistä huomiota. On hienoa, että meillä on kansainvälisiä tutkijoita paljon. Se nostaa tutkimuksen laatua, mutta meidän pitää tehdä huomattavasti enemmän töitä, että saamme heidät verkottumaan suomalaiseen työelämään ja jäämään Suomeen töihin.