Lapsiuhrien asemaa parannetaan – Pohjanmaan poliisi perusti ryhmän selvittämään alaikäisiin kohdistuneita rikoksia
Alaikäisiin kohdistuneiden väkivalta- ja seksuaalirikosten käsittely ja tutkinta on kehittynyt monilla tavoin muutaman viime vuoden aikana. Syksyllä voimaan astuva uusi esitutkintalaki kiirehtii juttujen tutkintaa, mutta tätä ennenkin on tapahtunut paljon.
Esimerkiksi Pohjanmaan poliisi perusti keväällä tutkintaryhmän, jonka pöydän kautta kulkee kaikki poliisilaitoksen alueella tapahtuneet rikosepäilyt, joiden uhri on alle 18-vuotias.
Tutkinnanjohtaja Joanna Österbladin lisäksi tähän esikäsittelyryhmään kuuluu kaksi rikosylikonstaapelia. Ryhmä tekee selvityksiä ja alkutoimia ennen kuin juttu siirtyy varsinaiseen esitutkintaan alueille eli Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan tai Pohjanmaan tutkintaryhmille.
– Tavoitteena on, että kaikkiin lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin tehtäisiin samanlaiset toimenpiteet Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella ja tutkintakynnys olisi samanlainen ja tutkinta olisi tasalaatuista koko alueella, kertoo Österblad.
Tutkintaryhmän työ vapauttaa myös voimavaroja maakuntien tutkijoille vakavimpiin, käräjäoikeuteen päätyvien tapausten tutkintaan, kun esikäsittelyryhmä hoitaa tapauksia, jotka eivät etene niin pitkälle.
Lokakuussa astuu voimaan uusi esitutkintalaki määrää, että alle 18-vuotiaisiin kohdistuvat rikokset on käsiteltävä kiireellisesti, mikäli kyseessä on seksuaalirikos tai se kohdistuu kohdistuu alaikäisen henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan.
Myös käräjäoikeudessa päätös syytteen nostamisesta tulee tehdä kiireellisesti. Tuomioistuimen pääkäsittely on puolestaan aloitettava 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta.
Pohjanmaan poliisin alueella sattui viime vuonna 663 väkivaltarikosta ja 205 seksuaalirikosta, joissa asianomistajana on alaikäinen. Väkivaltarikoksissa uhri oli alle 15-vuotias 442 tapauksessa. Väkivaltarikoksissa nuorten uhrien määrä on lisääntynyt viime vuosina.
Barnahus tiivistää viranomaisten yhteistyötä
Väkivaltaa kokeneiden lasten tueksi on aiemmin aloitettu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima Barnahus-hanke, jolla tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.
Pohjanmaan maakunta on yksi edelläkävijöistä, sillä siellä malli otettiin käyttöön jo vuonna 2020. Etelä-Pohjanmaalla toiminta alkoi viime vuonna ja myös Keski-Pohjanmaalla toimintamalli on käytössä, vaikka Barnahus-projektin alla se ei toimi.
Barnahus-ajattelussa moniammatillinen osaaminen jaetaan neljään ”huoneeseen”, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä.
Yhdessä ”huoneessa” poliisi hoitaa esitutkintaa, toisessa huolehditaan lapsen fyysisestä terveydestä, kolmannessa käsitellään tarvittavia suojelutoimenpiteitä ja neljännessä huolehditaan psyykkisestä tuesta.
Yhtenä työkaluna toimivat niin sanotut LASTA-kokoukset, joissa on poliisin sekä sosiaali- ja terveyshuollon asiantuntijoiden lisäksi lasten oikeuspsykiatrian ja syyttäjäviranomaisen edustus. Kokouksissa sovitaan miten kussakin tapauksessa edetään, tiiviillä yhteistoiminnalla pyritään nopeuttamaan asioiden käsittelyä.
– Jos esimerkiksi esitutkinnan aikana ilmenee, että lapsi tarvitsee tukea tai suojelua, kulkee tieto tästä ryhmässä, kertoo monialaisen arvioinnin koordinaattori Noora Aarnio Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Barnahusin LASTA-koordinaattori auttaa poliisia esitutkinnassa kokoamalla lapsesta tarvittavat taustatiedot koulusta ja sote-organisaatioista. Lisäksi hankkeessa kehitetään erilaisia konsultaatiorakenteita ammattilaisten työn tueksi.
Jokainen tapaus on omanlaisensa.
– Mitään suoraa ohjetta ei voi antaa, miten eri tapauksissa menetellään, koska joka tapausta käsitellään yksilökohtaiseesti. Aina on myös huomioitava hypoteesi, että mahdolliselle rikosepäilylle löytyy jokin muu selitys kuin rikos, sanoo Aarnio.
Lapsiuhrien asema on parantunut
Lasten oikeaoppimiseen kuulemiseen on järjestetty paljon koulutusta, ja käytettävissä on myös yliopistosairaaloissa toimivat Lasten oikeuspsykiatrian yksiköt, joissa suoritetaan usein vaativimmat kuulemiset yhteistyössä poliisi kanssa.
Pohjanmaan poliisin alueella jokaisella poliisiasemalla on myös esimerkiksi lapsen kuulemiseen soveltuvia tiloja, jotka on sisustettu normaalia kuulusteluhuonetta viihtyisimmiksi.
Barnahus-projektin myötä viranomaisyhteistyöhön on saatu lisää resursseja ja löydetty uusia tapoja ja toimintamalleja yhteistyöhön, kertoo Pohjanmaan aluekoordinaattori Björn Öst.
– Lapsiuhrien asema on parantunut, kun toimintapolut ovat selkiytyneet. Barnahus-projektin myötä olemme saaneet vedettyä erilaisia koulutuksia sosiaali- ja terveyspuolen henkilökunnalle, että he tietävät miten pitää toimia, jos tulee epäily kaltoinkohtelusta, kertoo Öst.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla pidetään keskiviikkona 6. syyskuuta koulutuspäivä yli 200:lle lasten ja perheiden kanssa toimivalle ammattilaiselle.
Myös rikoskomisario Joanna Österblad näkee, että lapsiuhrien asema on parantunut selkeästi viime vuosina.
– Pyrimme siihen, että asioita harkitaan moniammatillisesti lapsen edun mukaisesti, että tarvitaanko rikosprosessia vai olisiko joku muu prosessi tarkoituksenmukaisempi, kertoo Österblad.
Yhteistyötä sujuvoittaa tekijöiden mukaan myös se, että eri organisaatioissa lapsiasioiden käsittely on keskitetty tietyille henkilöille, jolloin yhteistyöringistäkin on tullut suhteellisen pieni.
Pohjalaisilla poliisiasemilla toimii edelleen entiseen tapaan myös moniammatilliset Ankkuri-tiimit. Niissä käsitellään alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjä rikoksia sekä lastensuojeluilmoituksia, jotka koskevat alaikäisen päihteiden käyttöä tai muuta huolta aiheuttavaa käytöstä.