Tällainen on Jenni Haukion käyttämä kaulakoru – suunnittelija riemastui, kun näki oman luomuksensa Haukion kaulalla

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osallistuivat torstaina Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlaan yhdessä Ruotsin kuningasparin kanssa.

Presidenttiparin saapuessa juhlallisuuksiin huomio kiinnittyi nopeasti Haukion kaulassa komeilevaan koruun, joka paljastui kuopiolaisen muotoilijan Eelis Aleksi Väisäsen, 42, suunnittelemaan Aarni-korusarjaan, joka on osa hänen itsensä suunnittelemaa ja lanseeraamaa Lumoava-tuoteperhettä.

Lue lisää: Jenni Haukion näyttävä kaulakoru vangitsi katseet Ahvenanmaalla – näin paljon suomalaismuotoilijan luomus maksaa

Väisänen kuvailee ajatusta vuonna 2016 lanseeratun korun taustalla perinteiseksi, jopa vähän kliseiseksi.

– Kotimaa ja suomalainen luonto ovat aina olleet inspiraation lähteinä ja myös hyvin lähellä omaa sydäntä. Varsinkin vanhemmiten. Suomalaisuus, suomalainen luonto ja Suomen historia tulevat koko ajan tärkeämmiksi.

Rouva Jenni Haukiolla oli torstaina Ahvenanmaalla yllään Aarni-kaulakoru. Kuva: Lassi Rinne

Väisäsen mukaan Aarni-sarja on saanut inspiraationsa aarnimetsästä.

– Isoja puita, kun ne ikään kuin kaatuilevat ja nojaavat toisiinsa ristiin rastiin. Siitä se muotokieli lähti.

Väisänen, joka käyttää taiteilijanimeä Eelis Aleksi, tietää Haukion saaneen korun lahjaksi vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi, mutta ei ole ollut itse sitä luovuttamassa. Hän on kuitenkin hyvillään siitä, että koru on päätynyt Haukiolla aktiiviseen käyttöön.

– Eihän se itsestään selvyys silloin vielä ole, että pitääkö hän sitä. Minusta on ollut ihan todella, todella mukavaa nähdä, että hän on tykästynyt siihen ja käyttänyt sitä tosi paljon, Väisänen sanoo.

Väisänen on työskennellyt korumuotoilijana vuodesta 2004 lähtien eli 18 vuotta. Vastaavaa kokemusta ei vielä ole uralle osunut.

– Onhan se huikeaa. Kyllä se nostattaa itsetuntoa ja ammatillisesti jotenkin muistaa, että vitsi, kyllähän tässä oikeasti tekee hienoja ja tärkeitä asioita, Väisänen hehkuttaa.

– Pitkän uran myötä tekeminen arkistuu kaikilla, mutta sitten kun näitä asioita tulee, niin muistaa sen, että onhan sitä oikeasti tehnyt ajansaatossa kauniita juttuja, hän jatkaa.

Aarni-sarja on saanut inspiraationsa suomalaisesta luonnosta ja aarnimetsästä. Kuva: Lumoava

Uransa Väisänen aloitti Kuopion muotoiluakatemiasta vuonna 2000. Alun perin hänellä oli ”pikkupojan unelma” päästä piirtämään autoja. Tuohon aikaan muotoiluakatemiassa oli tarjolla laite- kaluste-, ja korumuotoilijan linjat.

Laitemuotoilijan suuntaus houkutti Väisästä, mutta ensimmäisenä vuonna oli pakko kokeilla kaikkia kolmea osa-aluetta.

– Ensimmäinen kerta, kun oli koruntekoharjoitus, sahattiin metallilevyä, viilattiin ja kiillotettiin sitä, niin rakastuin saman tien.

Väisäsen mukaan laitemuotoilussa ajatellaan paljon esimerkiksi ergonomiaa, käytännöllisyyttä ja että ”imurin pitää näyttää tehokkaalta”.

– Korumuotoilun puolella tajusin, että ei vitsi, tämä antaa paljon enemmän tilaa luovuudelle ja saan olla paljon taiteellisempi. Sen lisäksi materiaali ja miten metallia voidaan muokata.

Eelis Aleksi Väisänen rakastui korumuotoiluun heti ensimmäisellä kokeilukerralla. Nyt uraa on takana 18 vuotta. Kuva: Eelis Aleksi

Kun oma polku oli löytynyt, Väisänen halusi tulla ”todella taitavaksi kultasepäksi”.

– Jossain vaiheessa tuli sellainen jännä klikki, että 3D-mallinnus teki tuloaan korupuolelle ja rupesin opettelemaan sitä.

Sitten Väisänen koki henkilökohtaisen ”lottovoiton”, ja hänet pyydettiin töihin kuopiolaiseen korualan yritykseen Saurumiin jo ennen opintojen valmistumista.

– Se oli tosi merkittävä asia minun urallani. Olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja osasin oikeita asioita. Pääsin tietyllä tavalla heti oman alan töihin ja silloinkin jo Suomen tasolla isoon firmaan.

Nykyään Saurum omistaa Luomava-tuotemerkin, jonka mallistoon Aarni-korutkin kuuluvat. Aarni-korun Väisänen on bongannut useamman kerran Haukion kaulalta, mutta katukuvassa näkee lähes päivittäin myös muita hänen suunnittelemiaan koruja kuten miesten Soturi-riipus ja naisten Pihla-riipus, joka on ollut myynnissä Lumoavan alkuajoista asti.

Väisänen on ollut alusta asti tekemässä vuonna 2008 lanseerattua Lumoava-tuotemerkkiä, joka on liikevaihdolla mitattuna Väisäsen mukaan yksi Suomen suurimpia. Korut valmistetaan Kuopion Neulamäessä sijaitsevassa tehtaassa, joka on Väisäsen mukaan maailman pohjoisin korutehdas.

– Lumoavan nimikin on minun keksimä, Väisänen kertoo.