Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskusteli tiistaina Puolan presidentin Andrzej Dudan kanssa Valko-Venäjän masinoimasta siirtolaiskriisistä, joka uhkaa Puolan itärajan turvallisuutta.
– Siirtolaisten käyttö osana Valko-Venäjän hybriditaktiikkaa ei ole hyväksyttävää. Nato seisoo solidaarisena Puolan ja kaikkien alueen liittolaistemme rinnalla, Stoltenberg twiittasi tiistaina.
Vastatakseen siirtolaiskriisiin Puola on sijoittanut vahvoja asevoimien ja rajavartioston joukkoja itärajalleen. Puolan hallituksen edustaja pitää mahdollisena, että tilanne eskaloituu.
Mutta mitä Nato voisi tehdä auttaakseen Puolaa? Paljonkin, mutta Nato on lähinnä varautunut avoimeen sotilaalliseen yhteenottoon, ei huolehtimaan itäisen siipensä rajaturvallisuudesta. Puolan uskotaan selviävän viimeksi mainitusta tehtävästä omin voimin.
Sekä Yhdysvalloilla että Natolla on Puolassa joukkoja ja kalustoa. Sotilaallisen läsnäolon taustalla on Venäjän aggressiivinen toiminta lähialueillaan. Venäjä anasti Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014 ja ryhtyi tukemaan sotilaallisesti Itä-Ukrainan venäläismielisiä kapinallisia.
Vuoden 2014 vaarallinen kehitys sai Naton palauttamaan kiireenvilkkaa kunniaan perustehtävänsä, aluepuolustuksen. Erityistä huomiota Nato kiinnitti Venäjän rajanaapureihin: Baltian maihin ja Puolaan.
Varsovan-huippukokouksessa vuonna 2016 Nato päätti perustaa neljä monikansallista taisteluosastoa, jotka sijoitettiin Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan. Näissä vahvennetun pataljoonan kokoisissa osastoissa on noin tuhat sotilasta. Kukin taisteluosasto harjoittelee ja toimii yhdessä isäntämaansa asevoimien kanssa.
Yhdysvalloilla on Nato-yhteistyön lisäksi kahdenvälisiä puolustusjärjestelyjä Puolan kanssa. Yhdysvallat sijoitti Puolaan panssariprikaatin, jossa on vajaat 4 000 sotilasta. Prikaatin vahvuuteen kuuluu 80 Abrams-taistelupanssarivaunua, noin 130 Bradley-panssariajoneuvoa ja 15 Paladin-panssarihaupitsia.
Panssariprikaati on osa Atlantic Resolve -operaatiota, ja se voi toimia tähän operaatioon kuuluvien maiden alueella. Atlantic Resolve -maita ovat Bulgaria, Viro, Georgia, Saksa, Unkari, Latvia, Liettua, Romania, ja Slovakia.
Puolaan sijoitettuun Naton monikansalliseen taisteluosastoon kuuluu puolestaan joukkoja Yhdysvalloista, Britanniasta, Kroatiasta ja Romaniasta. Nämä maat kierrättävät osastossa kansallisia joukkojaan rotaatioperiaatteella. Taisteluosaston tärkein harjoitusalue on Bemowo Piskie maan koillisosassa, lähellä Liettuan ja Valko-Venäjän rajaa.
Naton mukaan palvelus taisteluosastoissa on vaativaa. Osastot harjoittelevat jatkuvasti pitääkseen yllä korkeaa valmiutta, huolehtivat henkilöstön fyysisestä kunnosta ja pitävät ajoneuvonsa ja muun kalustonsa hyvässä iskussa.
Kalustonaan taisteluosastolla on muun muassa Stryker-rynnäkköpanssarivaunuja, raketinheittimiä ja 155 millimetrin haupitseja.
Naton joukot Puolassa ja Baltiassa eivät ole riittävän vahvoja puolustamaan aluetta Venäjän mahdollista täysimittaista hyökkäystä vastaan. Niitä on kutsuttu tripwire- eli ansalankaosastoiksi. Hyökkääjän osuessa ansalankaan sen eteneminen hidastuu, jolloin Nato saa aikaa kuljettaa alueelle vahvistuksia.