THL:n arvio: noin 20 prosenttia koronakuolemiksi tilastoiduista kuolemista johtuu muista syistä

Koronaan liittyviä kuolemia on tänä vuonna ollut merkittävästi enemmän kuin aiempina koronavuosina. THL on rekisteröinyt koronaan liittyviä kuolemia tänä vuonna tähän mennessä 2 800.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2021 koronaan menehtyi 1 163 ihmistä. Tilastokeskuksen vahvistetun kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2020 koronaan kuolleita oli 558.

Esimerkiksi huhtikuun viimeisellä viikolla (viikko 17) menehtyneitä oli 104. Sitä edeltävällä viikolla tapauksia rekisteröitiin 123. Kuolemantapausten tarkkaa määrää ei tiedetä vielä toukokuun osalta, mutta THL:n tilastoimien ja vielä täydentyvien tietojen mukaan koronaan menehtyneiden määrä on kääntynyt laskusuuntaan.

– Nyt ollaan juuri päästy kuolemantapausten nousupiikin yli ja sekä kuolemien että tartuntatapausten määrä näyttää vähentyvän, sanoo johtava asiantuntija Sirkka Goebeler Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkintäyksiköstä.

Tartuntatapauksia on edelleen paljon, mutta muutos esimerkiksi kahden viikon takaiseen näkyy jo selkeästi. Tämä näkyy viiveellä myös kuolemantapausten laskussa.

– Selkeästi jo viikon, kahden sisällä tartuntatapausten määrä on laskenut, ja kuolemien määrä näkyy nyt jo pudonneen ihan viime päivinä. Varmasti tässä kesän alussa kuolemien määrät vähenevät, Goebler arvioi.

Koronaan liittyvissä kuolemantapauksissa 20 prosentin ylikirjaus

Tapausmäärät päivittyvät vielä 30 päivää tartunnan saamisen jälkeen ilmaantuneiden kuolemantapausten osalta, jotka kirjataan koronakuolemiksi. Goebeler sanoo, että arvion mukaan noin viidesosa kuolemantapauksista on johtunut muusta syystä kuin koronainfektiosta.

– Nyt tiedetään, että noin 20 prosenttia kirjatuista koronakuolemista on sellaisia, että hoitavat lääkärit ovat katsoneet, että varsinainen kuolemansyy on joku muu kuin korona.

Suomessa harjoitettu 30 päivän koronakuolemien tilastoinnin ylikirjauskäytäntö ei ole yleisesti käytössä muissa maissa.

Goebelerin mukaan ylitilastoinnista on ennakoinnin kannalta kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa. Suomessa kuolintiedot tulevat aina viiveellä. Alustavat tiedot saadaan kuukauden tai kahden kuukauden viiveellä. Viralliset tilastot valmistuvat vasta vuoden päästä.

30 päivän kuolleisuus on valittu siksi, että terveysviranomaiset pystyisivät seuraamaan kuolemantapauksia reaaliaikaisesti.

– Jotta meillä olisi mahdollisuus reagoida tautitapauksiin ja kuolemiin ajoissa, ja aika hyvin näihin kansainvälisesti tarkasteltuna on reagoitu. Tietenkin jokainen kuolemantapaus on ikävä, sanoo Goebeler.

Kansainvälisesti arvioiden Suomessa on päästy vähäisillä kuolemilla. Suomessa koronaan on kuollut 81 ihmistä 100 000 asukasta kohden, Norjassa 61/100 000. Ruotsissa puolestaan kuolleita on 183/100 000 asukasta kohden ja esimerkiksi Britanniassa 263/100 000.

– Esimerkiksi Euroopan tasolla ainoastaan Norja on matalammissa luvuissa, sanoo Goebeler.

Alustavat tilastot näyttävät laskusuuntaan

Alustavien lukujen perusteella tapausmäärät ovat viime viikkoina jääneet selvästi alhaisemmaksi kuin aiemmin. Esimerkiksi toukokuun ajalta menehtyneitä on rekisteröity alle sata, kun esimerkiksi huhtikuussa heitä oli yli 600.

Tämä on seurausta etenkin siitä, että koronatartunnat ovat vähentyneet. Koronatartunnat ovat olleet laskussa jo useita viikkoja, ja tästä syystä myös kuolemantapausten määrä on lähtenyt laskuun. Toukokuussa on tähän mennessä rekisteröity selvästi aikaisempia viikkoja vähemmän kuolemia.

Vaikka kuolleiden absoluuttinen määrä on kasvanut, ei kuolleisuus ole koko väestössä koronan vuoksi kasvanut. Näin on käynyt ainoastaan kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä eli yli 90-vuotiaissa.

Kuolleisuus tarkoittaa kuolemien lukumäärää jaettuna väestön lukumäärällä. Kun väestömäärä kasvaa ja väestön ikärakenne vanhenee, niin kuolemien määrä kasvaa, mutta kuolleisuus ei välttämättä kasva.

Yli 80-vuotiaiden kuoleman riski on korkein

Koronakuoleman riski pienentyy, kun tartuntatapausten määrä pienenee. Riski vakavalle taudille ja kuolemalle on silti edelleen kohonnut yli 80-vuotiailla.

Tiedetään myös, että 85 prosenttia koronakuolemista liittyy vakaviin pitkäaikaissairauksiin.

Nuoret kuolevat harvoin, mutta iäkkäillä tai ihmisillä, joilla on vaikeita pitkäaikaissairauksia, infektion vaikeusasteen ei tarvitse olla kovin vakava, kun siihen osa ihmisistä kuolee, toteaa oikeuspatologian asiantuntija.

– Erityisesti vakavat sydänsairaudet ovat yhdessä koronaviruksen kanssa kaikista suurin riskitekijä. Sen lisäksi oikeastaan kaikki muut sairaudet, jotka heikentävät yleistilaa ja johtaa vuodelepoon: vaikeat dementiat, jossain määrin myös vaikea lihavuus tai diabetes. Mutta selkesti isoin ryhmä ovat sydänsairaudet, kuvailee Goebeler.

Vaikka koko väestön kuolleisuus ei ole koronan vuoksi kasvanut, on vanhempien ikäryhmien kuolleisuudessa näkyvissä vuonna 2021 selvä kasvu vuoteen 2019 verrattuna.

– 90–94-vuotiailla kuolleisuus oli noin 10 prosenttia suurempaa ja samaa luokkaa kasvu on myöskin vielä vanhemmissa ikäluokissa 95–99-vuotiailla, 100-vuotiailla hieman sitäkin jyrkempää. Nämä aikalailla johtuvat suoranaisesti koronan aiheuttamista kuolemista, toteaa tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä.

Koronan epäsuoria vaikutuksia elinajanodotteeseen ei vielä tiedetä

Koronakuolemat eivät ole vaikuttaneet suoraan elinajanodotteeseen, mutta koronan epäsuoria vaikutuksia elinajanodotteeseen ei toistaiseksi voida varmuudella sanoa. Vasta useamman vuoden tarkastelu näyttää mitä koronan suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat.

Suomessa vastasyntyneen elinajan odote on tänä vuonna 81,81 vuotta. Odote on ollut tasaisessa kasvussa 80-luvulta lähtien aivan viime vuosiin saakka. Nyt se on pysähtynyt vuoden 2019 tasolle.

Elinajanodote kertoo jokaisen vastasyntyneen odotettavissa olevan elinajan. Jos kuolleisuus pysyisi jokaisessa ikäryhmässä keskimääräisellä tasolla, niin jokainen vastasyntynyt eläisi keskimäärin tietyn ikäiseksi.

– Koronan suoranaisesti aiheuttamien kuolemien vaikutus vastasyntyneen elinajan odotteeseen on ollut verrattaen pieni. Tämä johtuu siitä, että koronaan kuolleiden keskimääräinen kuolinikä on 84 vuotta. Lisäksi koronaan on vanhoistakin ikäluokista kuollut todennäköisemmin he, joilla on ollut vakavia perussairauksia ja joiden elinajan odote olisi ollut joka tapauksessa ikätovereitaan lyhyempi, toteaa Koskinen.

Koskinen ei halua vähätellä koronakuolemien vakavuutta tai niiden aiheuttamia menetyksiä, mutta koronan kansanterveydellisistä vaikutuksista kuolemat ovat hänen mukaansa jäävuoren huippu.

– Vaikutuksia on nähtävillä laajemminkin esimerkiksi muiden kuolleisuutta lisäävien tautien sairastavuudessa tai terveydentilaa ja toimintakykyä muuten heikentävinä vaikutuksina, Koskinen muistuttaa.

Tulevina vuosina esimerkikisi syöpäkuolleisuus tai muiden tautien aiheuttama kuolleisuus voivat lisääntyä.

– Tutkimushoito on voinut viivästyä sen takia, että iäkkäitä on kannustettu pysyttelemään omissa oloissaan ja sitten heistä monet itse ovat oma-aloitteisesti olleet varovaisia hakeutumaan kotinsa ulkopuolelle, sanoo Koskinen.