Banner Before Header

Tutkimus: Korkea hemo­globiini yhteydessä moniin kansan­tauteihin

Hemoglobiini on veren valkuaisaine ja elimistön keskeinen hapen kuljettaja. Sen korkeita pitoisuuksia on yleisesti pidetty terveyden kannalta tavoiteltavina.

Uusin tutkimusnäyttö aiheesta osoittaa kuitenkin päinvastaista: Korkea hemoglobiini on yhteydessä aineenvaihduntaan liittyvään sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen, kun taas matalat hemoglobiiniarvot kertovat paremmasta terveydestä.

Oulun yliopiston professori Peppi Karppisen johtama tutkimusryhmä julkaisi jo aiemmin tänä vuonna tutkimuksen, jossa matalien hemoglobiinipitoisuuksien osoitettiin olevan yhteydessä matalampaan painoindeksiin ja parempaan metaboliseen terveyteen.

Tutkijoiden tavoitteena oli nyt tarkastella hemoglobiinitasojen vaikutusta aineenvaihduntaan liittyvään sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen iäkkäässä väestössä.

Tutkittavana oli lähes tuhat keski-ikäistä henkilöä, joiden terveyttä seurattiin vanhuusikään saakka.

Tarkastelun kohteena olivat normaaliin vaihteluväliin kuuluvat hemoglobiiniarvot. Naisilla vaihteluväli on 117-155 grammaa/litra ja miehillä 134-167 grammaa/litra.

20 vuoden seurannassa korkeampi hemoglobiinipitoisuus oli yhteydessä yleisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja maksan rasvoittumiseen, minkä lisäksi se yhdistyi korkeampaan sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvään kuolleisuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen.

Päätutkijana toiminut lääketieteen lisensiaatti Joona Tapio kertoo, että aiemmassa tutkimuksessa osoitettiin matalien hemoglobiinipitoisuuksien käynnistävän elimistössä hapenpuutevasteen.

Sen aktivoituminen johtaa energia-aineenvaihdunnan ja tulehdusvasteen muutoksiin, jotka suojaavat matalamman hemoglobiinitason omaavia henkilöitä aineenvaihdunnan häiriöiltä.

– Nyt saadut tulokset korkeampien hemoglobiiniarvojen yhteydestä aineenvaihduntaan liittyviin sairauksiin ja kuolleisuuteen ovat linjassa aiempien löydöstemme kanssa ja tukevat käsitystä elimistön hapenpuutevasteen keskeisestä roolista ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä.

Veren hemoglobiinipitoisuus on yksi halvimmista ja useimmin mitatuista laboratorioarvoista perusterveydenhuollossa. Tapion mukaan mittausta voitaisiin mahdollisesti käyttää apuna joidenkin sairauksien varhaisessa toteamisessa.

– Tuloksista voi olla hyötyä myös metabolisten sairauksien lääkehoitojen kehittämiselle. Hapenpuutevastetta säätelee HIF-molekyyli, joka pyrkii turvaamaan kudosten optimaalisen hapensaannin ja energia-aineenvaihdunnan silloin, kun tarjolla oleva hapen määrä on vähentynyt.

Tutkijoiden mukaan hapenpuutevastetta säätelevien HIF-entsyymien estäjiä voitaisiin mahdollisesti käyttää lihavuus- ja aineenvaihduntalääkkeinä ihmisillä. Tällä hetkellä kyseisiä lääkeaineita käytetään munuaistaudista johtuvan anemian hoitoon.

Aineenvaihduntaan liittyvässä oireyhtymässä esiintyy yhtä aikaa häiriöitä verensokerissa, veren rasvoissa ja verenpaineessa.

Oireyhtymä on viime vuosikymmeninä kehittynyt globaaliksi epidemiaksi ja siihen liittyvät sairaudet, kuten diabetes, ovat suomalaisten kansantauteja.

Metabolista oireyhtymää sairastaa maailmanlaajuisesti yli miljardi ihmistä ja suomalaisista aikuisista arviolta neljännes.

Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.