Isot D-vitamiiniannokset eivät näytä suojaavan syöviltä tai valtimotaudeilta. Asia käy ilmi Itä-Suomen yliopiston väestötutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).
– Tutkittavien määrä jäi vähän alhaiseksi, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu muistakin D-vitamiinia käsittelevistä tutkimuksista. En usko, että isommallakaan tutkittavien määrällä olisi ollut vaikutusta lopputulokseen, kertoo apulaisprofessori Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimuksessa seurattiin viiden vuoden ajan 60 vuotta täyttäneitä miehiä ja 65 vuotta täyttäneitä naisia, joista osa otti päivittäin suosituksia selvästi suuremman määrän D-vitamiinilisiä. Osallistujia oli yhteensä noin 2 500.
Tutkimus toteutettiin vuosina 2012–2018. Osa tutkittavista sairastui valtimotauteihin tai syöpiin, mutta tapausten määrissä ei ollut eri ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevää eroa.
Tulokset eivät puolla suositusten muuttamista
Tutkimuksen mukaan suurilla vitamiinilisäannoksilla ei ole merkittävää vaikutusta sydän ja verisuonitauti- tai syöpäriskiin, jos elimistön D-vitamiinitaso on jo valmiiksi hyvä.
– Näiden tulosten perusteella D-vitamiinilisäsuosituksia ei ole tarpeen muuttaa. Keskimäärin suomalaisten elimistön D-vitamiinipitoisuus on nykyisin aika hyvä, Virtanen sanoo.
D-vitamiinin saanti on lisääntynyt Suomessa 2000-luvun alkupuolelta lähtien muun muassa siksi, että kasvirasvalevitteisiin ja nestemäisiin maitovalmisteisiin lisätään vitamiinia. Myös D-vitamiinilisien käyttö on yleistynyt.
Lisiä kannattaa käyttää varsinkin talvisin, jos ruokavaliossa on vain vähän D-vitamiininlähteitä, kuten kalaa, kasvimargariineja tai nestemäisiä maitotuotteita. Aikuisille D-vitamiinilisäsuositus on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa, 75 vuotta täyttäneille 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Myöhemmin samasta tutkimuksesta kerrotaan D-vitamiinilisän vaikutuksia muun muassa tyypin 2 diabeteksen riskiin, luunmurtumiin ja kaatumisiin, mielialaan, infektioihin ja kiputiloihin.
Lue myös: