Uusi Mestis-pomo sai heti valtavan ilouutisen – tällaisesta jääkiekkotulevaisuudesta hän unelmoi: ”Asetelma on herkullinen”
Lokakuun 2. päivä alkaen Mestiksen operatiivisena johtajana toiminut Taneli Maasalo, 35, otti ilolla vastaan SM-liigan yhtiökokouksessa torstaina tehdyn mullistavan uudistuksen, joka tuo Mestis-voittajalle nousukarsintojen kautta mahdollisuuden kirkkaimpiin valoihin, mikäli menestyksen lisäksi SM-liigan muut lisenssiehdot täyttyvät.
– Päätöksen aikana hymynkare tuli poskilleni. Karsintojen palauttaminen Mestiksen voittajan ja SM-liigassa viimeiseksi jääneen joukkueen kesken tukee suomalaista pelaajapolkua. Toisaalta jatkossa Mestis-seuroilla on halutessaan hyvä mahdollisuus kehittää toimintaa niin urheilullisesti kuin taloudellisesti, listaa tyytyväinen Maasalo.
Uusi Mestis-pomo myöntää uutisen olleen hänelle henkilökohtaisesti mieluisa.
– Se auttaa varmasti omaa pestiäni, kun siihen liittyy vahvasti muun muassa sarjan brändi ja myynti. Seurojen ja yhteistyökumppanien kannalta tämä tuo myös lisäarvoa, kun kilpailullisuus palaa mukaan.
Keväästä 2025 lähtien SM-liigassa järjestetään liigakarsinnat Mestiksen voittajan ja SM-liigassa viimeiseksi jääneen välillä.
– Niin kuin Liiga jo aiemmin korosti, niin pelkkä urheilullisuus ja karsintojen voittaminen eivät riitä. Taloudelliset vaatimukset ovat huomattavasti kovemmat nousulle. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että toiminta muuttuu ammattimaisemmaksi ja taustojen (seuran talous, myynti, markkinointi, jäähallin olosuhteet ja ottelutapahtumat) pitää olla kunnossa.
Taloudelliset raamit huomattavat liiganousulle
HPK:n puheenjohtaja Jyrki Louhi kertoi perjantaina Ylelle, että hänen laskelmiensa mukaan kahden sarjan välinen hissiliike tietää seuroille suuria taloudellisia kuluja.
Louhi arvelee, että Mestiksestä nouseminen maksaa tällä hetkellä jopa 10 miljoonaa, koska myös liigaosake pitää lunastaa. Tämän lisäksi pitää saada kasaan kilpailukykyinen joukkue ja kilpailukykyinen liikevaihto.
Mestis-pomo ei uskalla vielä tässä vaiheessa sanoa, monellako Mestis-seuralla olisi eväät SM-liigaan, sillä hän on työskennellyt hommassaan vasta puolitoista viikkoa. Maasalo kertoo, että seurakierrokset ja seurojen tunnuslukuihin tutustuminen ovat vasta edessä.
Maasalo sanoo olevansa vielä tässä vaiheessa mediauutisoinnin varassa.
– Sen tiedän, että Kiekko-Espoo on kertonut kiinnostuksensa hakea liigapaikkaa ensi kaudeksi sekä sen, että Jokerit on jollain aikajänteellä myöskin ilmoittanut noususuunnitelmistaan. Kiekko-Vantaa taisi myös ilmoittaa olevansa jossain vaiheessa halukas nousemaan Liigaan. Muiden osalta en pysty kommentoimaan.
Kuusitoista joukkuetta maksimimäärä
SM-liigassa pelaa jatkossa korkeintaan 16 joukkuetta. Se on Maasalon mielestä paljon.
– Hyvä, että jonkinnäköinen maksimikatto on asetettu ja nyt loppuu spekulointi siitä, kuinka monta seuraa siellä pelaa. Toivottavasti laadukkaita pelaajia riittää kaikkiin 16 joukkueeseen, ja tasoerot pysyvät mahdollisimman pieninä siten, että kilpailullisuus säilyy.
– Aika näyttää sen, tuleeko hissiliikettä vai ei. Muutama vuosi kun on menty tällä formaatilla, niin sitten selviää paremmin, mikä joukkuemäärä olisi järkevää, pohtii Maasalo.
Onko vaarana, ettei tasokkaita pelaajia riitä kaikille?
– Jos tällä hetkellä katsoo, että Liigassa on 15 joukkuetta, niin onhan hännän ja kärjen ero ollut melkoinen viime vuosina. Markkinatalous määrittelee paljon myös näitä asioita, huomauttaa Mestis-pomo.
Jossain jääkiekkopiireissä väläytelty 10+10-sarjasysteemi SM-liigan ja Mestiksen välillä on tässä vaiheessa kuopattu.
Maasalon mielestä on selvä asia, että suomalaisen pelaajapolun kannalta SM-liigan ja Mestiksen välillä pitää olla yhteistyötä – ihan niin kuin myös liigaseurojen ja Mestis-seurojen.
Mestiksen tuoreella nokkamiehellä on oma näkemys ihanteellisesta sarjajärjestelmästä.
– Haluaisin kaksi mahdollisimman elinvoimaista sarjaa, jotka tukisivat molemmat toisiaan. Olisi mahdollisuus nousta ja tippua.
Maasalo näkee, että myös Mestiksestä pitäisi tippua alaspäin. Hän ei kuitenkaan halua kertoa kantaansa, mikä olisi joukkueiden ihannemäärä SM-liigalle ja samaan aikaan Mestikselle.
– Ihanne olisi, että alemmalla sarjatasolla olisi mahdollisimman monta joukkuetta, joilla olisi mahdollisuus nousuun. Tässä tapauksessa sarjat pysyisivät entistä elinvoimaisimpana, ja karsinnat keväällä olisivat takuuvarmasti kiinnostavia, Maasalo visioi.
Mestis-buumi
Jääkiekkoliitossa hykerrellään ”kaikkien aikojen Mestis-kaudesta”. Jokerien uusi tuleminen tuo myös muille seuroille näkyvyyttä ja kirstunvartijoille rahaa.
– Toivon, että saamme pidettyä seurojen kanssa nykyisen Mestis-buumin koko kauden ajan. Moni seura on tehnyt omia, henkilökohtaisia yleisöennätyksiään. Ja onhan Mestis kuulunut ja näkynyt nyt enemmän kuin koskaan. Peli itsessään on mennyt myös eteenpäin. Uskon, että torstain Liigan tiedotustilaisuuden jälkeen hyvä pöhinä jatkuu edelleen, Maasalo linjaa.
Mitä Mestikselle käy, jos Kiekko-Espoo ja Jokerit nousevat SM-liigaan?
– Karsintojen palaaminen pitää mielenkiinnon sarjassa. Hieno asia Kiekko-Espoolle ja Jokereille, jos he nousevat. Se tarkoittaa, että pelaamalla voi joku muukin nousta. Muiden seurojen, jotka haluavat jatkossa Liigaan, pitää alkaa tarkastella omaa toimintaansa, jotta voittaisivat Mestiksen ja sitten vielä karsinnat. Asetelma on herkullinen.
Liigakarsinnat pelattiin edellisen kerran 2013. Sen jälkeen lisenssimenettelyllä pääsarjaan ovat nousseet Sport, KooKoo ja viimeksi Jukurit, joka voitti Mestiksen 2015 ja sai liigalisenssin kaudeksi 2016–2017. Mestis oli sen jälkeen jonkin aikaa ”heikossa hapessa”.
– Mestis-arjesta tuli silloin entistä haastavampaa, oltiin jonkinlaisessa välitilassa hetken aikaa. Mestis on nostanut nyt kuitenkin profiiliaan. Uskon, että vauhti vain kiihtyy ja sarja alkaa kiinnostaa myös pelaajia jatkossa enemmän, kun karsinnat palaavat kiekkokartalle.