Sosiaali ja terveysmisteriön asettama työryhmä antoi suosituksen sisäilmasta oireilevien hoitoon. Selvennystä hoitosuosituksiin ovat kaivanneet niin potilaat kuin terveydenhuollon ammattilaiset.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama työryhmä on päivittänyt sisäilmaoireista kärsivien hoitoon uudet suositukset. Suositus korostaa potilaan kuuntelemista ja kokonaistilanteen selvittämistä.
Aiempi suositus on vuodelta 2017. Uudessa päivitetyssä versiossa sisäympäristön haitta- ja kuormitustekijöitä käsitellään laajasti, mukana ovat kosteus- ja homevaurioiden lisäksi esimerkiksi radon ja sisäilman pienhiukkaset sekä yksilöön ja yhteisöön liittyviä tekijöitä.
Aina sisäilmaoireiden syytä ei löydetä rakennuksesta. Potilaan oireet ovat kuitenkin todellisia ja pahimmillaan ne haittaavat elämää suuresti. Tuoreen hoitosuosituksen tavoitteena on parantaa erityisesti pitkittyneistä sisäilmaoireista kärsivien potilaiden hoitoa.
Jokainen tapaus on yksilöllinen
Kymmenen vuotta sitten Pirkko Moisio alkoi saada poskiontelontulehduksia, hengitystieoireita ja toistuvia keuhkoputkentulehduksia. Koska oireet ilmaantuivat työpaikalla, hän alkoi epäillä sisäilmaa oireiden syyksi. Viimein hän otti yhteyttä työterveyteen asian selvittämiseksi.
– Siellä tosiaan otettiin todesta ja asia lähdettiin tutkimaan ja tutkittiin niin minua kuin sitten sitä rakennustakin, että kyllä lähdettiin tosissaan sitä asiaa viemään eteenpäin, Moisio sanoo.
Moision kohdalla oireet johtivat isoihin muutoksiin elämässä, muun muassa työpaikan vaihtamiseen. Nykyään hän työskentelee Hengitysliitossa vertaistoiminnan koordinaattorina.
Työssään Moisio on kuullut monien sisäilmaoireista kärsivien tarinoita. Hänen mielestään vertaistoiminnassa kuultu kokemustieto aiheesta on mennyt positiivisempaan suuntaan. Huonoja kokemuksia on kuitenkin edelleen joukossa.
– Potilaan ei tulisi huolehtia siitä, mitähän se terveydenhuollon asiantuntija on mieltä sisäilmasta oireilusta, vaan hänet tulisi kohdata ja kuulla kunnioittavasti. Ottaa todesta, hän painottaa.
Sisäilma oireiden taustalla on harvoin vain yksi syy
Suositusta valmistelleen työryhmän asiantuntijasihteerin, ympäristöterveyden ja –toksikologian dosentin Kati Huttusen mukaan keskeistä hoitosuosituksessa on, että terveydenhuollossa on tärkeää selvittää kokonaisuus potilaan oireiden taustalla.
– Yksittäisiin tekijöihin tai asioihin keskittyminen ei ratkaise koko ongelmaa.
Sisäympäristössä voi olla monta asiaa vialla. Esimerkiksi työpaikalla voi huonon ilmanvaihdon lisäksi olla kosteus- tai homevaurion aiheuttamia altistuslähteitä. Myös eri tyyppiset stressitekijät vaikuttavat tilanteeseen. Työyhteisössä voi olla kuormittavia tekijöitä tai työntekijän terveydentila voi altistaa herkemmin oireille.
Sosiaalisilla ja psyykkisillä tekijöillä voi olla vaikutusta siihen, kuinka paljon oireilu vaikuttaa toimintakykyyn, sanoo Huttunen.
– Jos sisäympäristön tekijöitä katsotaan yksi asia kerrallaan, voi olla, että potilaan tilanne ei parane ollenkaan. Tai ei löydetä merkittävimpiä tekijöitä tai niitä tekijöitä, mihin eniten voidaan vaikuttaa.
Hoitosuositus on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, kuten kouluterveyden, perusterveydenhuollon ja työterveyden hoitajille ja lääkäreille. Uudessa suosituksessa painotetaan potilaan kohtaamista ja kuuntelemista.
– Sisäilmaoireilun osalta yksi olennaisimpia asioita on toimiva hoitosuhde potilaan ja lääkärin välillä. Potilasta pitää aidosti kuunnella ja uskoa mitä hän siellä vastaanotolla kertoo, korostaa Huttunen.
Moisio toivottaa uuden hoitosuosituksen tervetulleeksi.
– Toivottavasti se yhdenmukaistaa potilaiden kohtelua ja tutkimusta ja myöskin suuntaa sinne kunnioittavan kohtaamisen puolelle.