Venäläiset luottavat kotimaisista koronavirusrokotteista eniten Sputnikiin ja Covivac-rokotteeseen, joka on toistaiseksi loppu.
Riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen alkusyksystä julkaiseman selvityksen mukaan kolmasosa venäläisistä valitsisi Sputnikin ja noin joka kymmenes Covivacin, jos he saisivat valita vapaasti kotimaassa ja ulkomailla rekisteröityjen rokotteiden joukosta.
Sputnikin suosiota selittää se, että kotimaisista rokotteista lähinnä sitä on markkinoitu ja tarjottu venäläisille.
Venäläisten luottamus sekä kotimaisiin että ulkomaisiin koronarokotteisiin horjuu. Maan valtamedia on tehnyt parhaansa mustamaalatakseen länsirokotteita, mikä on lisännyt entisestään tavallisten venäläisten hämmennystä rokoteasiassa. Rokotteiden turvallisuus on kysymys, jota käsitellään venäläismediassa edelleen harva se päivä.
Epidemian pahenemista on ollut vaikea hillitä, koska Venäjän rokotekattavuus on jäänyt alhaiseksi. Vain hieman yli kolmasosa venäläisistä on saanut kaksi koronarokotetta.
Covivac-rokotetta on riittänyt ainoastaan murto-osalle halukkaista. Sitä jopa jonotettiin esimerkiksi Moskovassa, kun rokotetta oli vielä saatavilla.
Venäläinen rokotetuotanto on keskittynyt tähän mennessä Sputnik-rokotteen valmistamiseen. Venäjä pyrkii tehostamaan Covivacin tuotantoa kotimaisen kysynnän tyydyttämiseksi ensi vuonna.
Valtiollisen Tshumakov-keskuksen kehittämää rokotetta on mainostettu siten, että sanoma resonoi hyvin etenkin konservatiivisissa piireissä. Covivac herättää kansalaisissa luottamusta lähinnä siksi, että se on valmistettu samalla periaatteella kuin monet perinteiset rokotteet eli heikennettyjä taudinaiheuttajia käyttäen.
Venäjä rokottaa kansalaisiaan pääasiassa Sputnik-rokotteella. Sen ja kolmannen tunnetun venäläisvaihtoehdon eli Epivac Coronan valmistuksessa on hyödynnetty uudempia valmistustapoja, joita venäläiset karsastavat.
Venäläiset viettivät noin viikon kestäneitä “koronavapaita” loka-marraskuun vaihteessa. Kyse oli palkallisista vapaapäivistä, jotka presidentti Vladimir Putin määräsi koronatilanteen helpottamiseksi.
Vapaita pidennettiin alkuperäisestä viikosta kaikkiaan viidellä alueella. Pietarin eurooppalaisen yliopiston infektiologin Oksana Stanevitshin mukaan esimerkiksi kahden viikon vapaa olisi ollut muuallakin maassa perusteltu.
STT:n haastattelema Stanevitsh tekee tutkimusta ja työskentelee lääkärinä Pietarissa. Hänen mukaansa koronapotilaiden hoito kuormittaa Pietarin alueen sairaaloita tällä hetkellä vähemmän kuin kesällä. Pietarin koronatilanne on myös parempi kuin Moskovan, jossa ihmisten vaihtuvuus on suurta.
Sairaalahoitoon joutuvien määrän pitäisi Stanevitshin mukaan laskea edelleen Pietarissa ja Moskovassa, joissa ihmisiä rokotetaan eniten.
– Alueiden tilanne on aiempaa vaikeampi ja todennäköisesti huononee edelleen.
Stanevitsh muistuttaa, että kaikkien rokotteiden saatavuus on alueilla huonompi kuin suurkaupungeissa. Alueilla myös suhtaudutaan suurkaupunkeja epäilevämmin rokotuksiin. Sama koskee jopa terveydenhuollon henkilökuntaa.
Tästä saatiin makua Venäjän Kaukoidässä, jossa useita kymmeniä ensihoitajia irtisanoutui, koska he eivät halunneet ottaa pakollista koronarokotetta. Jopa niin moni ensihoitaja ilmoitti jättävänsä työnsä, että ambulanssiajojen toteutuminen vaarantui paikoitellen.
Stanevitshin mukaan täydennys- ja jatkokoulutuksen puute selittää maan terveydenhoitohenkilökunnan rokotevastaisuutta.
Pietarin kaupunki on alkanut tiukentaa koronavirusrajoituksia vaiheittain marraskuun alusta alkaen. Rajoitusten myötä julkisiin tiloihin pääsee ainoastaan koronarokotuksesta tai puolen vuoden sisällä sairastetusta koronataudista kertovalla venäläisellä QR-koodilla tai todistuksella siitä, että rokottamattomuus johtuu terveydellisistä syistä.
Myös muut Venäjän alueet ovat ilmoittaneet QR-koodien käyttöönotosta julkisilla paikoilla.
Marraskuun puolivälistä alkaen Pietarissa koronatodistusta on vaadittu kuntosalien ja uimahallien lisäksi muun muassa museoissa, teattereissa, näyttelyissä ja sirkuksessa. Joulukuun alusta lähtien ilman todistusta ei pääse enää kahviloihin, ravintoloihin tai kauppoihin. Poikkeuksen sääntöön muodostavat muun muassa ruokakaupat, kioskit, apteekit, huoltoasemat ja työpaikkaruokalat.
Pietarin rajoitukset ovat tiukkuudeltaan maan keskitasoa.
Kaupunki kiristää rajoituksia juuri joulusesongin alla. Venäjän koronatilanteen kehittymisellä on merkitystä Suomelle jo siksi, että Suomeen odotetaan pitkästä aikaa venäläisiä jouluostoksille ja vuodenvaihdetta viettämään.
VR ja Venäjän rautatieyhtiö RZD yrittävät palauttaa Helsingin ja Pietarin väliä kulkevan Allegro-junan liikenteeseen ennen joulusesongin alkamista. Venäjän mediassa on väläytelty liikenteen avaamista 12. joulukuuta alkaen.
Maiden välinen rautatieliikenne on ollut poikki koronapandemian vuoksi viime vuoden maaliskuusta lähtien. Suomen ja Venäjän välinen Vainikkalan raja-asema avattiin henkilöliikenteelle lokakuussa. Myös Suomen ja Venäjän väliä liikennöivät junat kulkevat Vainikkalan kautta.
Yksikään venäläinen koronarokote ei ole saanut Maailman terveysjärjestön WHO:n hyväksyntää, eivätkä ne näin ollen kelpaa matkustamiseen. Käytännössä edes kaksi Sputnik-rokotetta saanut venäläinen ei pääse Suomeen ilman koronatestejä. Venäjä väittää, että ulkomaat eivät hyväksy venäläisrokotteita poliittisista syistä.
Länsirokotteita ei ole Venäjällä saatavilla. Matkustamista helpottavan länsirokotteen haluavia venäläisiä on matkustanut syksyn aikana etenkin Serbiaan, missä on tarjolla WHO:n hyväksymiä rokotteita.