Yhdysvaltalaisyhtiö aikoo geenimuokata aasiannorsusta mammutin – Tälläinen olisi herpesimmuuni ”emmutti”
Yhdysvaltalainen biotekniikkayhtiö ilmoitti saavuttaneensa edistysaskeleen erikoisessa hankkeessa: yhtiö aikoo muokata aasiannorsusta ”talvimallin”.
Jos kaikki menee suunnitellusti, tundralla vaeltaa tulevaisuudessa erikoinen otus: paksulla karvakerroksella, ylimääräisellä rasvalla ja herpesimmuniteetilla varustettu aasiannorsu.
Kyseessä ei olisi teknisesti mammutti, vaan samankaltainen eläin. Mammuttimaista elefanttia voisi kutsua vaikkapa emmutiksi.
Tällaisen eläimen luomistyötä valmistelee yhdysvaltalainen biotekniikkayhtiö Colossal Biosciences. Hanke on juuri saavuttanut merkittävän läpimurron, väittää yhtiön perustajajäsen, Harvardin ja MIT:n professori George Church NPR:n haastattelussa.
Churchin mukaan yhtiö onnistui luomaan ensimmäistä kertaa aasiannorsun soluista indusoidun pluripotentin kantasolun (iPSC), eli laboratoriossa luodun kantasolun, jolla voidaan luoda miltei mitä tahansa aikuisen yksilön soluja.
Työstä on tekeillä vertaisarvioimaton artikkeli bioRxiv-sivustolle. Artikkelin vertaisarviointi on yhtiön mukaan työn alla.
Aasiannorsun iPSC:n avulla Churchin yhtiö pyrkii antamaan lajille ”mammuttimaisia” ominaisuuksia geenimuokkauksen ja kloonaamisen avulla.
Churchin suunnitelmassa aasiannorsua muokattaisiin niin, että sille kasvaisi tuuhea, lämmin karvapeite sekä ylimääräisiä rasvakerroksia. Lisäksi Church aikoo geenimuokata norsun immuuniksi herpesvirukselle, joka tappaa norsuja eritoten eläintarhoissa ja safareilla.
Erittäin uhanalainen aasiannorsu on yksi kolmesta elävästä norsulajista. Aasiannorsu on afrikannorsua pienempi ja karvaisempi. Afrikannorsut ovat samankokoisia kuin kenties tunnetuin mammuttilaji, villamammutti.
Villamammuttien säkäkorkeus oli kahdesta neljään metriä. Viimeisten villamammuttien arvellaan eläneen syrjäisillä saarilla Alaskan ja Siperian suunnalla 6 000–4 000 vuotta sitten.
Yhtiö perustelee mammutinluontia suojelutyöllä
Church perustelee mammuttihanketta norsujen suojelutyönä sekä yleishyödyllisenä tutkimuksena siitä, voiko lajien selviytymistä edesauttaa geenimuokkauksella.
Tutkijakollegat eivät innostu hankkeesta.
NPR:n haastattelema Arizonan yliopiston geotieteiden professori Karl Flessa arvelee hankkeen pyrkivän ”luomaan friikkisirkuksen eläintarhoihin”. Flessa ihmettelee myös, kannattaako karvanorsuja luoda juuri nyt, kun ilmaston lämpeneminen ajaa ne saman tien uuteen sukupuuttoon.
Toinen tutkija ihmettelee, eikö uusien lajien luomisen sijasta kannattaisi suojella nykyisiä käynnissä olevalta joukkosukupuutolta.