Yleistynyt keuhkosairaus jää edelleen herkästi diagnosoimatta – ”tupakkayskän” tai toistuvien flunssien taustalta saattaa paljastua astma
Allergioiden, ylipainon ja tupakoinnin lisäksi astman riskitekijöitä ovat esimerkiksi toistuvat infektiot ja krooninen poskiontelotulehdus.
Astma on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla. Sitä sairastaa arviolta noin kymmenen prosenttia suomalaisista jossakin elämänsä vaiheessa.
Astman yleistymisen taustalla vaikuttavat esimerkiksi allergioiden ja ylipainon yleistyminen. Allergiat altistavat astmalle, ja ylipaino on merkittävä astman riskitekijä, kertoo Husin sydän- ja keuhkokeskuksen ylilääkäri Paula Kauppi.
– Toisaalta myös hoitoon osataan hakeutua entistä paremmin, mistä syystä diagnooseja tehdään enemmän, Kauppi huomauttaa.
Kaupin mukaan noin kolmasosa diagnoosin saaneista sairastuu astmaan lapsena, noin kolmasosa nuorena aikuisena ja noin kolmasosa vanhempana aikuisena.
Diagnosoimatta usein kolmesta syystä
Vaikka astmaa tunnistetaan nykyisin paremmin, osa sairastuneista jää Kaupin mukaan edelleen diagnosoimatta – ja erityisesti kolmesta syystä.
Allergioista kärsivät potilaat usein mieltävät ja väittävät kivenkovaan lääkärissäkin, että heillä on vain hankala allergia, jolloin lääkärin on osattava etsiä astma allergian taustalta.
Osa taas hakeutuu lääkäriin toistuvien hengitystieinfektioiden takia.
– On yskää, nenä vuotaa tai tukkoinen olo, ja potilaat harmittelevat, kun on taas tämä flunssa. Toistuvat flunssat voivat sitten loppua tai harventua huomattavasti, kun todetaan, että siellä on astma taustalla ja aloitetaan säännöllinen astmalääkitys.
Kolmas herkästi diagnosoimatta jäävä potilasryhmä ovat tupakoitsijat, jotka eivät halua hakeutua hoitoon esimerkiksi mahdollisen häpeän takia tai uskovat kärsivänsä vain niin sanotusta tupakkayskästä.
Tupakointi lisää tulehdusreaktiota keuhkoissa ja altistaa siten astman puhkeamiselle.
Allergioiden, ylipainon ja tupakoinnin lisäksi astman riskitekijöitä ovat Kaupin mukaan esimerkiksi toistuvat infektiot ja krooninen poskiontelotulehdus.
Useita uusia lääkkeitä
Kaupin mukaan astman hoitoon on saatu viime vuosina useita uusia lääkkeitä.
Hengitettävä kortisoni on edelleen hoidon kulmakivi. Lisäksi nopeasti vaikuttava, keuhkoputkia avaava lääke annetaan pääsääntöisesti kaikille potilaille oireiden hoitoon.
Uudempia astmalääkkeitä ovat esimerkiksi biologiset lääkkeet, joilla hoidetaan vaikeaa astmaa. Kaupin mukaan noin 3-5 prosentilla diagnoosin saaneista on vaikea astma.