Aatu, 4, selvisi harvinaisesta sairaudesta viime hetkellä: tämän unelman vuoksi hän jaksoi taistella – ja nyt se toteutui

Ilta-Sanomat kertoi Hämeenlinnassa asuvan Aatu Lehtosen tarinan kesäkuun lopussa.

Pojalla todettiin syksyllä 2021 harvinainen synnynnäinen sydänlihassairaus, restriktiivinen kardiomyopatia, johon ei ollut hoitoa eikä lääkettä. Ainoa keino hänen henkensä pelastamiseksi oli sydänsiirto.

Sopivaa sydäntä ei kuitenkaan löytynyt. Aatun kunto ja elintoiminnot heikkenivät kevään 2022 aikana niin, että pienen pojan tarina oli päättymässä. Huhtikuun lopussa häntä alettiin valmistella saattohoitoon, kun yhtäkkiä, aivan viime hetkellä tapahtui ihme: sopiva sydän löytyi.

Kun Aatu kuuden päivän kuluttua leikkauksesta heräsi, toipuminen alkoi heti. Uuden sydämen saanut pikkumies ilmoitti, mitä kaikkea haluaa nyt tehdä. Päällimmäisenä mielessä oli Alahärmän rekkatapahtuma.

Perhe oli käynyt Härmässä edelliskesänä, jolloin Aatun sairaudesta ei vielä tiedetty. Pieni rekkamies oli silloin jo niin väsynyt, ettei oikein jaksanut katsella hienoja autoja, vaikka ne kovasti kiinnostivat.

Äiti Oona Lehtonen lupasi, että jos uusi sydän saadaan, ihan varmasti Aatu pääsee uudestaan rekkoja katsomaan.

– Hän tuumasi, että menee sinne vaikka ”vanhalla syrämmellä”. Sillä tsempillä Aatu jaksoi kamppailla.

Aatu on viettänyt ikimuistoista viikonloppua. Kuva: Oona Lehtonen

Poika on innoissaan

Aatun tarina ja rekkamieshaaveet herättivät valtavasti huomiota.

– Se huomio tuli aivan puskista, viestien määrä oli valtava. Mainitsin sivulauseessa Aatun unelmasta, ja kun Power Truck Shown järjestäjät lukivat jutun, he halusivat tarjota meille tämän messuelämyksen ja huvipuistopäivän PowerParkissa, Oona kertoo liikuttuneena.

Joukko kuljetusalan ammattilaisia keräsi porukalla vielä bensarahaakin Aatulle reissua varten.

Koska kaikki lähistön majapaikat oli buukattu täyteen, äitiä mietitytti, miten poika jaksaisi pitkän päiväreissun. Kunnes yllätyksiä tuli lisää ja perheelle järjestyi myös majapaikka, sillä paikallinen pariskunta halusi majoittaa heidät omaan mökkiinsä.

– Meillä ei ole ikinä ollut näin täydellistä lomaa! On aivan uskomatonta, millaisia ritareita tuolla tien päällä liikkuu; se yhteisöllisyys ja yhteishenki on jotakin käsittämätöntä. Ja ne ovat menneet ihan sekaisin meidän pienen rahtarin alun puolesta. Me ollaan tästä kaikesta aivan äärettömän kiitollisia.

Äidin mukaan myös Aatu on saamastaan huomiosta häkeltynyt ja innoissaan.

– Porukka tulee juttelemaan ja kysymään, että ootko sä se Aatu? Kun perjantaina tulimme alueelle, ajattelin, että pari tuntia täällä menee, mutta menikin seitsemän.

Aatu tykkää katsella näyttelyautoja sekä varsinkin esittelyautoja, joihin pääsee hytteihin sisään.

– Pikkuisen pitää auttaa, mutta kyllä hän on jo niin kokenut rekkamies että kiipeää reteesti kuskin paikalle. Jokaisen auton kohdalla Aatu on kysynyt, pääseekö sisään.

Aatun paidassa lukee hänen tulevaisuuden haaveensa. Kuva: Oona Lehtonen

Aatun isosisko Nita, 8, on keskittynyt näyttelyrekkojen valokuvaamiseen ja isoveli Eetu, 6, muihin asioihin, kuten ruokapisteiden antimiin.

– Kiva kun pienet messuvieraat on otettu niin hienosti huomioon, ja niille on oikeasti tekemistä. Erityisen innoissaan Aatu oli pienistä sähkökuorma-autoista, joilla lapset pääsivät ajamaan.

– Rahtarit ry:n osastolla meillä oli todella tunteikas hetki. Kyyneleet valuivat puolin ja toisin, kun puhuttiin siitä, mikä merkitys tällä tapahtumalla on ja miten paljon tähän kiteytyy. Tänne pääsyä varten on niin kovasti kuntouduttu ja pysytty terveenä. Niin paljon Aatu halusi messuille tulla.

Kesä kului eristyksessä

Sydänsiirtoleikkaukseen liittyvän infektioriskin takia Aatu ei ole voinut liikkua paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Perhe onkin viettänyt kesää paljolti omissa oloissaan.

– Onneksi olemme saaneet monia viestejä, joissa Aatua on kutsuttu katsomaan rekkoja ja koneita. Se on ollut ainoa aktiviteetti, kun on oltu kotona jumissa. Eristys jatkui heinäkuun loppuun. Ja voi kuinka siistiä oli, kun päästiin ensimmäisen kerran kauppaan.

Aatulla on hylkimisenestolääkitys, ja hänen vointiaan seurataan jatkuvasti. Kahden viikon välein hän käy Helsingissä tutkimuksissa. Toipuminen on kuitenkin sujunut suunnitelmien mukaan.

– Virusten kanssa on vähän painittu, mutta se on tavallista sydänsiirtopotilailla ja lääkkeillä hoidettavissa.

Uusi sydän antoi täyden elämän

Kun Aatu kesäkuussa pääsi sairaalasta kotiin, isommat lapset olivat yhteisissä leikeissä varovaisia. Tilanne ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä Aatulla oli paljon patoutunutta painimisen tarvetta.

– Enää ei varota yhtään. Meillä alkaa olla aikamoinen meno ja melske. En enää muistanut kuinka vauhdikkaita 4-5-vuotiaat pojat ovat. Monta kertaa olen pysähtynyt katsomaan, että ohho, mistä tuota virtaa riittää ja mihin sillä pystytään.

– Siellä se siirre vaan pamppailee Aatun rinnassa ja on antanut hänelle ihan täyden elämän. Kun itse näki miten väsynyt lapsi hän oli ja miten elämä hänessä hiipui, ja nyt kun näkee sen vauhdin ja tekemisen ja sen kiillon hänen silmissään, kontrasti on aivan valtava, Oona kuvailee.

– Kun poika on katsellut sairaalassa otettuja kuvia, hän on itsekin ihmetellyt, miten on voinut vain pötkötellä sängyssä.

Lehtosen perheen elämä normalisoituu pala palalta. Syyskuussa Oonan on määrä palata töihin ja Aatun päiväkotiin. Arvatenkin arjen alkaminen jännittää.