Alle 15-vuotias rikokseen syyllistynyt välttyy rikosoikeudelliselta vastuulta, mutta ei muilta seuraamuksilta: tällaisia ne ovat
Yle selvitti asiantuntijoiden avulla, millaisia erilaisia seurauksia voi syntyä alle 15-vuotiaana vakavia rikoksia tehneelle alaikäiselle lapselle.
Vantaan Viertolan koulussa 2. huhtikuuta tapahtuneessa kouluampumisessa kuoli 12-vuotias oppilas ja kaksi samanikäistä haavoittui vakavasti. Teosta epäillään 12-vuotiasta lasta, joka on kuulusteluissa myöntänyt teon.
Tässä jutussa käsitellään lasten tekemiä rikoksia kuitenkin vain yleisellä tasolla.
Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa
Suomessa alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Se tarkoittaa, että hän ei joudu oikeuteen rikoksesta epäiltynä eikä häntä rangaista. Häntä ei voida myöskään vangita esimerkiksi tutkintavankeuteen.
Alle 15-vuotiaasta voidaan kuitenkin tehdä rikosilmoitus ja esitutkinnassa voidaan selvittää hänen osallisuutensa asiaan. Esitutkinnassa voidaan lisäksi selvittää myös mahdollista vahingonkorvausta, omaisuuden takaisin saamista tai tarvetta lastensuojelun toimenpiteille.
Alaikäinen ei voi välttää vahingonkorvausvelvollisuutta
Alle 15-vuotiaat ovat korvausvelvollisia aiheuttamistaan vahingoista. Laissa ei ole määritelty vahingonkorvausvelvollisuuden alaikärajaa.
Vahingonkorvausvastuu voi syntyä esimerkiksi varastetusta tai vahingoitetusta tavarasta, vammojen hoitokuluista tai henkirikoksissa myös kärsimyskorvauksista uhrien lähiomaisille.
Vuosina 2006–2020 korvauksia maksettiin MOT:n selvityksen mukaan esimerkiksi henkirikosten uhrien vanhemmille keskimäärin 8 000 euroa. Suurimmillaan korvaukset olivat 30 000 euroa.
Maksettavaa voi riittää pitkään aikuisikään
Vaikka korvauksen määrää kohtuullistettaisiin alaikäisen iän ja kehitystason mukaisesti, tuomioistuinten määräämät summat voivat silti olla kymmeniä tuhansia ja maksettavaa riittää pitkälle aikuisikään.
Esimerkiksi lasten tulitikkuleikeistä voi koitua miljoonien eurojen vahingot. Sovittelussa kohtuullistettunakin korvaussumma on voinut olla yli 100 000 euroa, kuten Mustasaaren leikkipuiston palossa.
Tietyissä tapauksissa vahingonkorvausvelvollisuus voi koskea myös lasten vanhempia, jos voidaan osoittaa vanhempien laiminlyönti kasvatuksessa tai alaikäisten lasten riittävässä valvonnassa.
Korkein oikeus päätti vuonna 1983 vanhempien korvausvastuusta alaikäisen lapsen tikan heitolla aiheuttamasta vahingosta toiselle lapselle.
Korko voi moninkertaistaa korvaussumman aikuisuuteen mennessä
Vaikka joskus mielletään, että korvaukset siirtyvät vanhempien maksettavaksi, yleensä maksajaksi jää lapsi itse.
Vahingonkorvaussummalle alkaa juosta myös korko tekopäivästä alkaen. Rikoksella aiheutetuissa vahingoissa korkoon lasketaan seitsemän prosentin viivästyskoron päälle myös sen hetkinen viitekorko.
Tämänhetkisellä yli 10 prosentin korolla velkasumma voi kaksinkertaistua jo vajaassa seitsemässä vuodessa.
Maksut lähtevät juoksemaan viimeistään kun tuloja kertyy aikuisena ja niitä voidaan periä ulosotoin. Vahingonkorvaukset ovat käytännössä voimassa jopa kahdenkymmenen vuoden ajan, jos vaatimus uudistetaan kolmen vuoden välein.
Vakavaan rikokseen syyllistynyt voidaan sijoittaa kiireellisesti
Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen jokaisesta alle 15-vuotiaan tekemästä rikollisesta teosta sekä ilmoittaa tapahtuneesta huoltajille.
Tästä käynnistyy lastensuojeluprosessi. Vakavissa rikostilanteissa tilanne turvataan usein kiireellisellä sijoituksella, kertoo lastensuojelun asiantuntija, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityisen tuen palveluiden palvelulinjajohtaja Kati Villgren.
Hän ei ota kantaa Vantaan Viertolan tapaukseen, vaan puhuu asiasta yleisellä tasolla.
Kiireellisen sijoituksen aikana vastuu siirtyy vanhemmilta yhteiskunnalle.
– Se on nopea päätös, joka voidaan tehdä saman tien ja sijoittaa lapsi sijaishuoltopaikkaan.
Turvaamisella tarkoitetaan sekä lapsen että muiden turvaamista. Lasta täytyy turvata myös itseltään ja omilta teoiltaan, Villgren täsmentää.
– Vaikka lapsi on rikoksen tekijä, niin se lapsikin tarvitsee suojelua.
Huostaanotto on viimeinen keino
Lapsen tekemä rikos ei välttämättä johda huostaanottoon. Ensisijaisesti lapsi pyritään palauttamaan kotiin, vaikka tämä olisi sijoitettu kiireellisesti.
Huostaanottoon päädytään silloin, kun mitkään muut keinot eivät riitä.
Vaikka lapsi on huostaanotettu, huoltajat säilyttävät huoltajuutensa ja elatusvastuun. Myös yhteydenpidosta sovitaan.
Villgren kertoo, että moni huostaanotettu lapsi palaakin 18-vuotiaana omaan kotiin ja se paluu on monelle todella tärkeä asia.
– Kun lapsi sijoitetaan, niin eihän vanhemmat katoa olemasta, vaan ovat edelleen olennainen osa lapsen elämää, Villgren sanoo.
Hyvinvointialueella on kuitenkin oikeus päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta ja valvonnasta.
Sijaishuoltopaikka vastaa lapsen elämisen kustannuksista, mutta vanhemmilta peritään maksukyvyn mukaan asiakasmaksua.
Yleensä huostaan otettu lapsi on joko perhehoidossa tai lastensuojelulaitoksessa. Villgrenin mukaan rikoksilla oireilevat lapset eivät kuitenkaan ole perheisiin sijoitettavia, vaan heidät sijoitetaan laitoksiin.
Laitoshoidossa voidaan rajoittaa myös lapsen liikkumisvapautta tai eristää hänet muista lapsen etu ja turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Rajoitukset ovat aina määräaikaisia ja niihin tulee olla laissa säädetyt perusteet.
Lastensuojelu ei ole rangaistuslaitos
Villgren korostaa, että lastensuojelussa on aina kyse lapsen suojelusta.
– Me ei olla niitä, jotka rankaisevat. Rankaisunäkökulmasta lastensuojelussa ei tehdä yhtään päätöstä.
Villgren kertoo, että kaikissa lapseen kohdistuvissa toimenpiteissä, myös rajoitustoimenpiteissäkin, arvioidaan aina, että päätös on lapsen edun mukainen.
Lastensuojelun sijoituksen ja pitkäaikaisen huostaanoton tehtävä on kuntouttaa.
– Tavallinen arki on parasta kuntoutusta. Käydään koulua, käydään harrastuksissa, pestään hampaat, syödään ja mennään illalla nukkumaan, Villgren listaa.
Lastensuojelulaitos tai sijoituspaikka ei tarjoa lääketieteellistä hoitoa, vaan esimerkiksi psykiatrinen hoito tapahtuu muualla.
Edessä voi olla myös koulun vaihto tai koulukoti
Sijoituksen myötä lapsella on todennäköisesti edessä myös koulun vaihto.
– Joskus lapsen etu on palata omaan kouluun ja joskus etu on se, että koulupaikka vaihtuu, Villgren sanoo.
Villgren kertoo, että koulunkäynti pyritään turvamaan aina myös kiireellisessä sijoitustilanteessakin.
– Lapsen oikeus on käydä koulua ja lapsen etu on aina tärkein.
Lastensuojelu ei kuitenkaan päätä koulupaikasta. Villgrenin mukaan pidempiaikaisessa huostaanotossa lapsen sijaishuoltopaikka sijaitsee vain harvoin saman koulupiirin tai edes saman kunnan alueella. Tästä syystä edessä voi olla koulun vaihto.
Jos lapsella on erityisiä koulunkäyntiin liittyviä ongelmia, lapsi voi käydä koulua myös lastensuojelulaitoksessa tai koulukodissa.
Poliisin kirjoihin päätyminen voi vaikeuttaa eri ammatteihin hakeutumista
Vaikka alle 15-vuotias rikoksen tehnyt ei saa tuomiota eikä siten oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisterimerkintää, hän kuitenkin rikosten tutkinnan yhteydessä voi päätyä poliisin kirjoihin erilaisiin tietojärjestelmiin.
Kirjoihin voi päätyä pienistäkin rikkeistä, jos on alaikäisenä osallisena suurempaa joukkoa vaikkapa vahingonteoissa tai anastuksissa, ja selvitetään onko tekoon syyllistynyt 15 vuotta täyttäneitä.
Poliisin kirjaukset nuoruuden töppäilyistä ja vakavista rikoksista voivat väistämättä tulla esiin myöhemmin ja olla esteenä tiettyihin koulutuspaikkoihin tai ammatteihin.
Teon saama julkisuus on raskas taakka itselle ja myös läheisille
Jos vakava teko on noussut julkisuuteen, se voi myös tahrata omaa ja läheisten elämää niin pitkään kuin ihmiset tai sosiaalinen media muistavat teon tai tekijän.
Kriminaalihuollon tukisäätiöstä on kerrottu, että esimerkiksi henkirikoksen tekijän lähipiiri joutuu yleensä kriisiin.
Yhteiskunta pitää usein läheistäkin syyllisenä ja usein arvellaan, että rikoksen tehneen kotioloissa on ollut jotain vikaa. Se voi johtaa rankkaankin häpeään ja syyllisyyteen.
Mitä alle 15-vuotiaille rikoksen tehneille lapsille ja nuorille tapahtuu? Marleena Pellin vieraana Ylen Uutispodcastissa oli 5.4. valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammi.
Jos lapsi tekee murhan, minne hän päätyy? Yksi vaihtoehto on koulukoti
Jutun taustatiedoiksi on haastateltu myös Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhosta sekä poliisitarkastaja Pekka Heikkistä Poliisihallituksesta.