Annika Saarikko vääntää kehyksistä hallituksen vasemmiston kanssa: ”Myös vihreiden talousajattelun muutos on tullut yllätyksenä”

Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on kertonut haluavansa keskustella ennen joulua kaikkien hallitusryhmän jäsenten kanssa varmistuakseen siitä, että hallitus on keväällä sitoutunut kehysjärjestelmään.

Tämä keskustelu on hänen mukaansa käynnissä ja kesken.

Ennen kaikkea Saarikko kertoo haluavansa varmistaa, että hallituksessa on samanlainen käsitys velan merkityksestä.

Rkp:stä tulee aika ajoin tulitukea, mutta loppujen hallituspuolueiden suhteen työtä vaikuttaa edelleen olevan jäljellä.

– Meillä taitaa olla vasemmiston kanssa eriävä näkemys siitä, mikä on velan merkitys. Ja se on se syvä periaatteellinen ydinkysymys, siitä pitää Suomessa keskustella. Että onko maailmassa jokin pysyvästi muuttunut niin, että velalla ja sen määrällä ei ole merkitystä. Minun mielestäni ei ole muuttunut.

Saarikko kertoo viittaavansa vasemmistolla sekä vasemmistoliittoon että Sdp:hen, mutta myös vihreiden kannat ovat yllättäneet valtiovarainministerin.

– Myös vihreiden talousajattelun muutos on tullut yllätyksenä. Se on huomattavasti enemmän vasemmalla kuin osasin etukäteen ajatella, hän sanoo.

Lue lisää: Annika Saarikko hallitusriidoista Ylellä: ”Vasemmisto kokee, että velan määrällä ei olisi enää niin suurta merkitystä”

Mitä takeita uskotte sitten voivanne saada hallituspuolueilta joulukuussa?

– Haluan saada varmuuden siitä, että se, mitä tapahtui viime keväänä, ei toistu.

Viime kevään kehysriihessä hallitus natisi liitoksissaan, mutta löysi lopulta sovun useamman päivän mittaiseksi venyneissä neuvotteluissa.

– On eri asia, jos koronan vuoksi joudutaan tekemään ratkaisuja vaikkapa lähikuukausina, jos omikron osoittautuu hankalammaksi vastustajaksi yhteiskunnalle. Mutta kevään talouskeskustelut liittyvät talouden maisemaan tuleville vuosille. Me tiedämme, että talouden kasvun ennusteet ovat heikkeneviä vuodelle 2023. Se tarkoittaa, että siihen pitää kyetä vastaamaan, Saarikko sanoo.

Yksi osa tähän tilanteeseen vastaamista on Saarikon mukaan kasvun tukeminen. Tämän lisäksi hallituksen täytyy kuitenkin hänen mielestään kyetä pysymään itselleen asettamassa menokatossa.

– Ja paineita menojen katolle on paljon. Se edellyttää, että jo aiemmin sovitusta pidetään kiinni. Tätä kokonaisuutta käyn läpi, hän sanoo.

Saarikko kertoo huolestuneensa etenkin puheenvuoroista, joiden mukaan kehysjärjestelmää haluttaisiin muuttaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on pitänyt esillä kehysjärjestelmän uudistamista, jotta Suomi voisi toteuttaa ilmastoinvestointeja. Marinin ajatus on saanut tukea vihreistä.

Myös EU:ssa on noussut esiin ajatuksia siitä, että vihreään siirtymään liittyviä investointeja ei huomioitaisi EU:n taloussäännöissä. Marin on pitänyt esillä Hollantia, joka investoi ensi vuonna seitsemän miljardia euroja ilmastotoimiin.

Saarikon mukaan Hollannin tilanne ei ole suoraan vertailukelpoinen Suomen kanssa. Hän muistuttaa, että Hollannin julkisen talouden velka on yli 10 prosenttiyksikköä pienempiä kuin Suomella suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Siellä myös talouskasvun ennustetaan olevan vahvempaa kuin Suomessa. Lisäksi heillä on menokehyksen ohella käytössä menokehikko julkisiin investointeihin. Siinä investoinnit on tarkkaan määritelty ja resurssit sidottu yli kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

– Jos poimii toisten ratkaisuista vain osan, on hyvä tunnistaa, että Hollannin talouden pohja on vakaampi. Että heillä on tarkka syyni perusmenoille.

Lue lisää: Petteri Orpo: Marin unohti keskeisen asian Hollanti-avauksessaan

Keskusta järjesti tänään lauantaina aluevaalistarttinsa. Tilaisuudessa pitämässään puheessa Saarikko muun muassa kertoi keskustan ehdottavan suurhanketta mielenterveyden ongelmien vähentämiseksi.

Hän muistutti, että joka toisen työkyvyttömyyseläkkeen syynä ovat mielenterveyden häiriöt.

– Oma lukunsa tämän inhimillisesti tärkeimmän rinnalla on se, että mielenterveyden ongelmien aiheuttamat kustannukset ovat yhteiskunnalle vuodessa miljardeja. Se on suhteessa enemmän kuin monessa muussa maassa.

Saarikon mukaan peruspalveluita on mielenterveyden saralla vahvistettava niin, että palvelut on saatavissa ”ensimmäisen oven takaa”.

Saarikko linjasi puheessaan myös, ettei hallituksessa kiistaa aiheuttaneen maakuntaveron käyttöönotolle ole tässä vaiheessa edellytyksiä.

Hän tarkentaa IS:lle, että vero edellyttäisi hallituksen tekemän sopimuksen mukaista muiden tehtävien siirtämistä maakunnille.

– Ja keskustan mielestä se tarkoittaa, että mittavasti muita tehtäviä. Kyse ei ole uusista tehtävistä, vaan sellaisista, jotka siirtyisivät alueille valtion aluehallinnosta tai maakuntaliitoilta. Ja koska en ole havainnut kenenkään innostuvan tästä, silloin se tarkoittaa että verokaan ei etene.

Lue lisää: Sdp käänsi kelkkansa maa­kuntaverossa: ”Toteuttamis­kelpoista mallia ei ole lavassa”

Lue lisää: Li Andersson Sdp:lle maa­kunta­verosta: Sovitusta pidetään kiinni

Verosta tulisi Saarikon mukaan myös aivan liian monimutkainen. Liian nopeasti valmisteltuna se kuormittaisi hänen mukaansa liikaa uusien hyvinvointialueiden tehtäviä.

Toinen merkittävä este verolle on hänen mukaansa se, että sellaisen mallin löytyminen, joka täyttäisi hallituksen reunaehdot siitä, että kokonaisveroaste ei Suomessa nousisi, näyttää mahdottoman vaikealta.

– Tunnustan tässä tosiasioita, yhtälö on aika lailla mahdoton.