Saaristoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä (kok.) toivoo, että uusi saaristolaki pystyisi vastaamaan niihin haasteisiin, joihin saaristolaiset päivittäin törmäävät.
– Nykyinen saaristolaki ei vastaa enää todellisuutta, se on vuodelta 1981. Saariston toimintaympäristö on niin paljon muuttunut. Esimerkiksi kausiasukkaiden määrä on moninkertaistunut.
Maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) valmisteilla olevan saaristolain, virallisesti Laki saariston kehityksen edistämisestä, tarkoituksena on tuoda vakautta ja luottamusta saariston asukkaille.
– On pyrittävä turvaamaan saariston kiinteä asutus ja tuomaan väestölle mahdollisuudet toimeentuloon, liikkumiseen ja peruspalveluiden saantiin, sanoo MMM:n johtava asiantuntija Elina Auri.
Kesällä aloitetun lain valmistelussa turvallisuustilanne tulee nousemaan esiin, uskoo Auri.
– Keskusteluissa esimerkiksi huoltovarmuus on noussut esiin ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Vaikka lakia valmistellaan ministeriössä virkamiestyönä, saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on mukana taustavaikuttajana.
– Yhteydet, liikkuminen, elinkeinot ja tuulivoima esimerkiksi ovat niitä asioita, joihin meiltä toivotaan näkemystä, Pauli Aalto-Setälä sanoo.
Ihmisten ääni kuuluviin
Kuusi prosenttia suomalaisista asuu saaristoalueella, yhteensä 330 000 ihmistä. Varsinais-Suomessa, jossa suurin osa Suomen asutuista saarista on, saaristoalueella asuu kymmenen prosenttia väestöstä, vajaa 50 000.
Saaristoasiain neuvottelukunnassa jo kolmatta kautta istuva perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila sanoo olevan tärkeää, että saaristossa asuvat ihmiset ja matkailijat saavat äänensä kuuluviin saaristolakia uudistettaessa.
– Moni asia on muuttunut, ja pitää miettiä miten ne pystytään kirjaamaan lakiin niin, että siitä olisi oikeasti myös hyötyä.
Junnilan mukaan on hyvä, että saariston asukkaita varten on oma laki.
– Se johtuu olosuhteista, ne ovat niin omintakeiset. Eläminen itsessään on haastellisempaa kuin manner-Suomessa, kaikki on vaikeampaa ja kaikki maksaa enemmän.
Itämeren huono tila
Pauli Aalto-Setälä on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän sanoo, että keskeinen syy, miksi hän lähti mukaan politiikkaan, on Saaristomeren ja Itämeren tila.
Rymättylässä asuva Aalto-Setälä sanoo näkevänsä Itämereren alennustilan käytännössä päivittäin.
– Asun itse Saaristomerellä enkä pääse sitä karkuun, kun sen rannalla asun. Meillä ei ole matkailua eikä kalastusta, jos annamme Saaristomeren kuolla.
Tällä hetkellä Aalto-Setälä toimii SANKin lisäksi ympäristövaliokunnassa ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa.
– Nyt olen oikeastaan mukana kaikessa, missä voi vaikuttaa saaristoon. En voi ainakaan syyttää muita, jos asiat eivät etene.
Uuden saaristolain on tarkoitus astua voimaan reilun kolmen vuoden kuluttua, vuoden 2027 alussa. MMM:n johtava asiantuntija ja SANKin pääsihteeri Elina Auri sanoo, että saaristolaissa puhutaan vain saariston vakituisista asukkaista.
– Tarkoituksena on, että uudessa laissa otetaan huomioon myös vapaa-ajan asukkaat ja esimerkiksi digitalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet saariston kehittämisessä.
Vaikka saaristoasiain neuvottelukunta ei varsinaisesti valmistele saaristolakia, sen kantoja kuunnellaan lainvalmistelussa ja ylipäätään saariston kehittämisessä.
– Olisi hyvä, että SANK ottaisi kantaa myös suurimpiin infrahankkeisiin, esimerkiksi siltoihin ja lauttoihin, sanoo Vilhelm Junnila.
Pauli Aalto-Setälä on samoilla linjoilla.
– Saaristoasiain neuvottelukunta on olemassa siksi, että saaristolaisten ääni kuuluu kaikilla päätöksenteon tasoilla.