Tutkija Georg Boldt tekee havaintoja Elokapinan toiminnasta osallistumalla itsekin aktivismiin. Hänen mukaansa on tärkeää ymmärtää, miten aktivistit muuttavat yhteiskuntaa.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Georg Boldt on ollut mukana Elokapinan toiminnassa puolentoista vuoden ajan. Siten Boldt tekee etnografista tutkimusta Elokapinasta.
Etnografista tutkimuksessa havainnoidaan toimintaa sisältä käsin, jotta tutkija saa mahdollisimman paljon ensikäden tietoa toiminnan luonteesta.
Boldtin tutkimustyö keskittyy pitkälti metsäaktivismiin ja metsäliikkeen toimintaan Elokapinassa.
– Minua kiinnostaa tutkijana etenkin korkean riskin aktivismi. Miksi ihmiset osallistuvat siihen? Miten siihen valmistaudutaan? Mitä ihmiset kokevat näissä tilanteissa? Siihen tietoon on vaikea päästä, ellei itse ole paikalla tekemässä havaintoja.
Tavoitteena on olla neutraali
Tutkijana Boldt on kuitenkin asettanut rajat sille, miten pitkälle hän voi mennä aktivismissa, ja kertoo sen avoimesti etukäteen muille toimijoille. Tarkoituksena on säilyttää tutkijan neutraliteetti.
– Muun muassa ilmoitan aina ennen aktioita, että olen ei-kiinniotettavassa roolissa. Olen myös pohtinut tapauskohtaisesti, monesti aktivistien kanssa, miten voin osallistua aktioihin ilman, että tuon tutkijan neutraliteetin kyseenalaiseksi.
Etnografista tutkimustapaa on käytetty pitkään muun muassa antropologisessa tutkimuksessa. Siinä kuvataan jotakin vierasta kulttuuria omakohtaisesta kokemuksesta käsin sekä haastattelujen perusteella.
Etnografia on vain yksi tulkinta tutkimuskohteesta. Sen lisäksi käytetään muita keinoja, jotka laajentavat näkökulmaa tutkittavasta aiheesta.
”Kaikki ihmistiede on jossain määrin subjektiivista”
Boldt sanoo, että on täysin mahdollista olla yhtäältä ulkopuolinen tutkija mutta samaan aikaan sisällä ja mukana mielenilmauksissa. Se toteutuu, kun antaa tutkimuksen lukijalle mahdollisuuden arvioida avoimesti tutkijan positiota siellä kentällä.
– Ihmistieteissä on jo kymmeniä vuosia ollut vahva käsitys siitä, että objektiivista tietoa esimerkiksi sosiaalisesta interaktiosta ei juuri ole, vaan kaikki tieto on jossain määrin subjektiivista. Sen takia on hyvin tärkeää olla avoin siitä omasta positioinnistaan.
Kansalaisyhteiskunnan muutosta on tärkeä ymmärtää
Suomessa perinteisesti erilaiset edunvalvontajärjestöt ovat olleet keskeisimmät toimijat kansalaisyhteiskunnassa, mutta Boldtin mukaan suora toiminta ja kansalaistottelemattomuus ovat tulleet yleisemmäksi.
– Koijärvi-liike vuonna 1979 ja Talaskankaan metsäsodat vuonna 1989 ovat olleet alkusoittoa tällaiselle suoralle toiminnalle, jossa ei yritetä neuvotella viranhaltijoiden ja poliitikkojen kanssa asioista vaan asetutaan itse esteeksi esimerkiksi metsäkoneelle tai kaivukoneelle ja yritetään sitä kautta vaikuttaa suoraan siihen asiaan.
Tällaisen kansalaisyhteiskunnan toimintamuutoksen ymmärtäminen on Boldtin mukaan tärkeää.
– Myös tällainen kansalaisaktivismi, jossa käytetään kansalaistottelemattomuutta ja suoraa toimintaa, on demokraattisen yhteiskunnan kannalta tärkeää toimintaa. Tässä puhutaan toimijoista, jotka ovat liberaalin demokratian puolustajia, demokratian piirissä toimivia aktivisteja.
”Kansalaistottelemattomuus mittaa demokratian kypsyyttä”
Myös Lapin yliopiston tutkija Tapio Nykänen sanoo, että tällainen toiminta on demokratialle enemmän hyödyksi kuin haitaksi niin kauan kuin se on väkivallatonta, rauhanomaista ja kansalaistottelemattomuuden hengessä yleistä laillisuutta kunnioittavaa.
– Se on hyödyllistä siitäkin huolimatta, että esimerkiksi rikottaisiin tai vastustettaisiin yksittäisiä viranomaispäätöksiä.
Demokratian kypsyyttä voi Nykäsen mukaan jopa mitata sillä, miten hyvin se sietää tällaista ’häiritsevää’ kansalaistoimintaa.
– Kypsässä demokratiassa osataan suhtautua notkeasti, vakavasti ja harkiten perusteltuun kansalaistottelemattomuuteen, ja siihen liittyvää kriittistä ajattelua osataan arvostaa.
Myös Boldt kokee, että Elokapinan toiminta on demokraattista poliittista osallistumista.
– Elokapinassa myös tiedostetaan vahvasti se, että on helpompi saada julkinen hyväksyntä sen toiminnalle, kun pysytään tietyissä pelisäännöissä. Sen takia se vaatii osallistujilta kansalaistottelemattomuuskoulutuksen, että tunnetaan väkivallattomuusperiaatteet, ennen kuin saa osallistua toimintaan.