Erikoislääkäri listaa yleiset sairaudet, joiden oireena voi olla väsymys

Tuntuu, että takana on hyvin nukuttu yö, mutta silti väsymys painaa. Työpäivä kuluu päiväunista haaveillessa ja viimeistään alkuillasta uni voittaa television ääressä. Ja tätä jatkuu päivästä toiseen.

Useimmiten väsymyksen syynä on se, että jokin elintavoissa tai nukkumisessa on pielessä. Joskus väsymys on kuitenkin merkki sairaudesta.

Pihlajalinnassa työskentelevä yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Määttä nostaa esille listan yleisimmistä sairauksista, jotka voivat oireilla väsymyksenä:

– Yleisyysjärjestyksessä nämä ovat diabetes, uniapnea, kilpirauhasen vajaatoiminta, masennus, erilaiset infektioiden jälkitilat ja anemia. Myös erilaiset sydänsairaudet voivat oireilla väsymyksenä, Määttä kertoo.

Edistyneen tason CBT-I unettomuusterapeutti ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen keskitetyn etäpalveluntuotannon päällikkö Mari-Anne Mahkonen kertoo, että moniin eri psyykkisiin sairauksiin saattaa liittyä myös väsymystä.

– Väsymys voi liittyä yhtenä oireena esimerkiksi masennukseen, ahdistuneisuuteen tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, Mahkonen kertoo.

Sairauksien aiheuttaman väsymyksen takana ovat erilaiset mekanismit.

Hoitamattoman diabeteksen kohdalla kyse on siitä, että korkea verensokeri väsyttää.

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa ihmisen vireystilaan vaikuttavan kilpirauhashormonin taso on päässyt laskemaan liian matalaksi.

Anemiassa väsymys sen sijaan johtuu siitä, että happea kuljettavien punasolujen määrä on elimistössä laskenut.

Masennukseen liittyvän väsymyksen voi tiettyjen piirteiden perusteella erottaa uupumuksesta, joka liittyy fyysisiin sairauksiin.

– Masentuneena väsymys on hyvin erilaista ja voi olla vaikeaoireista. Väsymys voi näkyä esimerkiksi kyvyttömyytenä tehdä aloitteita, nousta sängystä, hoitaa kotitöitä. Somaattisesti sairaana väsynyt ihminen pystyy kuitenkin yleensä tekemään aloitteita, Mahkonen sanoo.

Lääkäriin tulisi hakeutua, jos väsymys on selvästi lisääntynyt lähiviikkojen aikana ja pitkistä yöunista huolimatta olo ei ole virkeä.

Lisäksi jos väsymyksen lisäksi paino on laskenut tahattomasti, on lämpöilyä tai vatsakipua, on hyvä hakeutua tutkimuksiin.

Lääkärin vastaanotolla väsymyksen selvittely alkaa Määtän mukaan siitä, että lääkäri haastattelee potilasta tarkasti.

– Suurin osa vastaanotosta keskittyy siihen, että lääkäri keskustelee potilaan kanssa. Tämä voi joskus tuntua tenttaamiselta, kun lääkäri kysyy samoja asioita eri kantilta, mutta tarkan haastattelun avulla lääkäri kohdentaa ajatteluaan siihen, että mikä sairaus väsymyksen taustalla voisi olla.

Tärkeää on selvittää, mitä potilas väsymyksellä tarkoittaa.

– Ihmiset tarkoittavat väsymyksellä hyvin monia eri asioita. Tärkeää onkin selvittää, mitä potilas itse väsymyksellä nimenomaan tarkoittaa. Väsymykseksi voidaan kuvailla myös muun muassa henkistä uupumusta, CBT-I unettomuusterapeutti Mahkonen sanoo.

”

Yleensä aina poissuljetaan verikokeilla diabetes, anemia ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lisäksi lääkäri tutkii potilaan.

Usein väsymyksen syytä selvitellään myös verikokeiden avulla.

– Yleensä aina poissuljetaan verikokeilla diabetes, anemia ja kilpirauhasen vajaatoiminta eli otetaan verensokeri, perusverenkuva, kilpirauhashormoni tsh sekä sydämen vajaatoimintaa mittaava koe, Määttä sanoo.

Pelkästään verikokeiden avulla harvoin saadaan selville sitä, mikä väsymystä aiheuttaa.

– Joidenkin tutkimusten perusteella vain viidessä prosentissa tapauksista pelkän verikokeen perusteella saadaan selville väsymyksen syy, Mahkonen sanoo.

Lisäksi tehdään tapauskohtaisesti muita tarvittavia kokeita ja tutkimuksia sen perusteella, mitä arvioidaan tarpeelliseksi.

Väsymys on yksi niistä syistä, joiden takia useimmiten hakeudutaan lääkärin vastaanotolle.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Määttä painottaa sitä, kuinka nykyisessä elämässämme on paljon sellaisia tekijöitä, jotka lisäävät väsymystä paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin jotkin sairaudet.

– Unen laatu, työstressi ja työkuorma, lapsiperhearki, parisuhdeongelmat ja liikunnan tai ulkoilun lopettaminen voivat kaikki väsyttää, Määttä sanoo.

Hän kehottaa käymään systemaattisesti läpi omaa arkeaan ja poissulkemaan eri tekijöitä, vaikka ensin tuntuisi, ettei väsymykselle ole selkeää syytä.

”

Unen laatu, työstressi ja työkuorma, lapsiperhearki, parisuhdeongelmat ja liikunnan tai ulkoilun lopettaminen voivat kaikki väsyttää.

Yhden nykyajan vitsauksen Määttä ja Mahkonen nostavat vielä esille.

– Runsas älylaitteilla oleminen väsyttää. Aivot eivät saa hetkeksikään lepoa, Määttä kertoo.

Mahkosen mukaan olemme jatkuvasti eräänlaisessa hälytystilassa maailmassa, jossa olemme älylaitteiden välityksellä kiinni sosiaalisessa mediassa ja päivittyvässä uutismaailmassa.

Vaikka kärsisi uutena oireena väsymyksestä, ei kannata heti huolestua.

– Väsymys on hirvittävän yleistä. Ensisijaisesti kannattaa tarkastella omia elintapoja ja ympäröivää elämää. Ennemmin kannattaa tarkkailla, voisiko jotain tehdä toisin, Mahkonen sanoo.

Hän myös muistuttaa, että väsymys yksinään on harvoin oire mistään sairaudesta.