– Se että joku lähtisi sotaan Euroopassa ja Venäjä käyttäisi energiaa aseena, sitä ei nähty, sanoi Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo keskiviikkona.
Tämä Rauramon lausunto on sittemmin herättänyt ihmetystä Twitterissä.
Toimitusjohtaja vetosi siihen, että vuonna 2017 energian vienti Venäjältä oli jatkunut jo 50 vuotta, eikä sotaa pidetty mahdollisena.
Fortum kertoi tällä viikolla, että se myy Uniperin Saksan valtiolle. Tämä tarkoittaa lähes kuuden miljardin euron tappiota.
Lue lisää: Fortumin toimitusjohtaja myöntää: Sotaa ei pidetty mahdollisena
Esimerkiksi vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö on siteerannut Rauramon lausuntoa Twitterissä ja huomauttanut, että vuonna 2017 Venäjä oli jo vallannut Krimin.
– Venäjän koko energiadoktriini on strategista vallankäyttöä. Fortumin omaisuutta on yhä siellä. Amatöörejä, Niinistö kirjoittaa.
Fortumin mukaan yhtiöllä on tällä hetkellä yhdessä Uniperin kanssa Venäjällä noin 7 000 työntekijää ja 12 voimalaitosta, jotka ovat näiden venäläisten tytäryhtiöiden omistuksessa. Vuonna 2021 Venäjän toiminnot muodostivat 20 prosenttia yhtiön vertailukelpoisesta liikevoitosta.
Myös julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen on jakanut Ville Niinistön päivityksen.
– Miten noin elämästä vieraantunut henkilö voi edelleen nauttia luottamusta, Muukkonen kysyy Rauramon lausuntoon viitaten.
Sotahistorioitsija Emil Kastehelmi puolestaan katsoo lausuntojen myötä olevan selvää, että Fortumissa ei ole kykyä edes alkeelliseen geopoliittiseen riskianalyysiin.
– Ja jos on, analyytikkojen näkemyksistä ei välitetä. On äärimmäisen huolestuttavaa, että veronmaksajien miljardeilla lähdetään pelaamaan peliä, jota ei ymmärretä, Kastehelmi ihmettelee.
– Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2014 ja miehitti Krimin. Sen jälkeen se alkoi masinoimaan sotaa Itä-Ukrainaan. Lisäksi se on muun muassa kiristänyt Ukrainaa nimenomaan energialla. Jokainen näistä asioista on ollut yleisessä tiedossa jo vuonna 2017. Fortum ei tiennyt näistä mitään, hän jatkaa.
Kastehelmi huomauttaa, että naiivien ajatusten sävyttämänä eurooppalaiset johtajat ovat luovuttaneet niitä aseita Venäjälle, joita nyt käytetään entisiä kauppakumppaneita vastaan. Hän viittaa muun muassa energiajärjestelmän luovuttamiseen Venäjälle.
Myös kirjailija Sofi Oksanen on osallistunut keskusteluun Twitterissä.
– Paluu koulunpenkille niin maantieteen kuin lähihistorian suhteen olisi siis tarpeen Fortumin johdolle, Oksanen kirjoittaa.
Hän sanoo, että Ukraina oli ja on Eurooppaa, mutta myös Venäjä on Eurooppaa. Venäjän sota Ukrainaa vastaan alkoi vuonna 2014, eikä se Oksasen mukaan ollut salaisuus vuonna 2017.
– Venäjä on käyttänyt energia-asetta Euroopassa pitkään, esimerkkeinä Liettua ja Ukraina. Vai eikö Itä-Eurooppa ole Fortumin mielestä Eurooppaa, Oksanen kysyy.
Vuonna 1990 Liettuan irrottautuessa Neuvostoliitosta ensimmäisenä valtiona, katkaisi Moskova rangaistuksena kaikki öljy- ja kaasutoimitukset maahan kahdeksi kuukaudeksi.
Kun Liettua liittyi Euroopan unioniin ja Natoon vuonna 2004, Venäjä alkoi painostaa Liettuaa perimällä siltä korkeampaa hintaa maakaasusta kuin muilta eurooppalaisilta asiakkailta.
Rauramon lausuntoa ihmettelee myös kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen.
– Fortumin johtokaksikko Pekka Lundmark ja Sari Baldauf totesivat Talouselämän haastattelussa vuonna 2017, eli 3 vuotta Krimin valtauksen jälkeen, että Venäjällä ei ole ollut yllätyksiä ja suurimmat vaarat liittyvät Euroopan unionin liikaan säätelyyn. Sillä lailla, Satonen kirjoittaa.