Helsingin kaupungin budjettiesitys julki: Vasemmiston Haglund kiittää panostusta koulutukseen, mutta sote-rahoitukseen jäi toivomisen varaa
Helsingin kaupungin menot kasvavat 5,7 prosenttia ensi vuonna. Kunnallisvero säilyy ennallaan. Vasemmiston valtuustoryhmän Mia Haglund kehuu budjettiesitystä koulutuksen rahoituksen turvaamisesta, mutta olisi halunnut lisää panostusta sote-palveluihin.
Helsingin suurimmat poliittiset ryhmät julkaisivat torstaina esityksensä kaupungin budjetista vuodelle 2022.
Esityksen mukaan Helsingin menot kasvavat 5,7 prosenttia verrattuna vuoden 2021 talousarvioon. Kunnallisveroprosentti säilyy ennallaan 18 prosentissa.
Helsinki aikoo varata koronapandemian vaikutuksista toipumiseen kertaluontoisesti yhteensä 70 miljoonaa euroa vuosille 2022 ja 2023.
”Pienipalkkaiset kaupungin ammattilaiset, kuten varhaiskasvatuksen työntekijät, ansaitsevat palkankorotuksensa”
Budjetin esitteli pormestari Juhana Vartiainen (kok), ja mukana esittelemässä olivat apulaispormestarit Anni Sinnemäki (vihr), Nasima Razmiyar (sd), Paavo Arhinmäki (vas) sekä Daniel Sazonov (kok). Lisäksi paikalla oli Marcus Rantala RKP:n valtuustoryhmästä.
Vasemmisto tyytyväinen koulutusrahoitukseen ja henkilöstön palkankorotuksiin
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on mukana kaupunginhallitusryhmien välisessä budjettisovussa. Valtuustoryhmässä ollaan erityisen tyytyväisiä koulutuksen perusrahoituksen korotukseen ja kaupungin työntekijöiden palkankorotuksiin.
–Vasemmistoliiton pitkäjänteinen työ koulutuksen eteen näkyy nyt neuvottelutuloksessa. Koulutuksen perusrahoitus turvattiin ja siihen saatiin jopa pieni korotus. Olemme erittäin iloisia etenkin siitä, että palkkakehitysohjelman rahoitusta lisättiin. Pienipalkkaiset kaupungin ammattilaiset, kuten varhaiskasvatuksen työntekijät, ansaitsevat palkankorotuksensa, kertoo vasemmistoliiton Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund.
Haglund korostaa ilmasto- ja ympäristötoimien rahoitusta
–Helsingin kokoisen kaupungin toimilla ilmastokriisin torjumiseksi on valtavasti merkitystä, Mia Haglund sanoo.
–Tähän asti emme ole onnistuneet vähentämään liikenteestä aiheutuvia päästöjä tarpeeksi nopeasti. Nyt sovittiin riittävä rahoitus kävely- ja pyöräteiden parantamiseksi seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Tällaisilla päätöksillä teemme ympäristöystävällisen liikkumisen helpommaksi kaikille, Haglund jatkaa.
Helsinki tulee panostamaan myös lähiliikuntapaikkojen, luontoalueiden ja puistojen kehittämiseen aiempaa enemmän, mikä tulee parantamaan kaupunkilaisten hyvinvointia ja virkistymismahdollisuuksia.
Sote-rahoituksessa toivomisen varaa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei kuitenkaan ole tyytyväinen budjettineuvotteluiden tulokseen sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä olisi halunnut nähdä panostuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Helsinki on sitoutunut toteuttamaan muun muassa terapiatakuun vuonna 2022.
–Ensi vuoden mittavalla koronatukipaketilla voidaan kuroa umpeen koronan aiheuttamaa hoitovelkaa. Helsingillä pitää kuitenkin olla valmius lisätä tulevaisuudessa sote-alan rahoitustaan, mikäli budjetissa on vajetta kun sote-uudistuksen myötä siirrytään vuonna 2023 valtion rahoitukseen, valtuustoryhmän puheenjohtaja Haglund toteaa.
Lisää kansalaiskeskustelua budjettiin
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo myös, että seuraavaan vuoden talousarvion neuvottelutapaa tulee kehittää. Nyt talousarvio valmisteltiin eri tavalla kuin aiemmin, sillä pormestarin yksin valmisteleman pohjan sijaan kaikki kaupunginhallitusryhmät kutsuttiin mukaan luomaan valtuuston enemmistön painotuksia vastaavaa budjettia. Vasemmistoliiton Haglund katsoo, että pohjan tullessa julki luvut on käytännössä jo lyöty lukkoon.
–Yhteistyön lisääminen on tervetullut muutos talousarvion laadintaprosessiin. Julkinen keskustelu ja avoimuus ovat kuitenkin demokratian kulmakiviä, eikä niitä tule siksi heppoisesti heikentää. Budjetin laadinnan aikataulua ja kansalaiskeskustelua mahdollistavaa prosessia on kehitettävä ensi vuotta varten, Haglund sanoo.