HS: Legendaarisen Posankka-patsaan sisään pääsi ennen alakautta – ei enää, takapuoli suljettiin
Museokeskus sulki Turun ylioppilaskylän vieressä nököttävän Posankka-teoksen takapuolen. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat. Posankka tukittiin, sillä sen sisään on päässyt kulkemaan – takapuolen kautta.
Ilta-Sanomat perehtyi tarkemmin Posankan salaiseen sisäänkäyntiin vuonna 2019. Tuolloin turkulainen Laura kertoi IS:lle kokemuksestaan Posankan sisällä.
– Taisi olla jokin lämmin kesäyö, kun menimme Ylioppilaskylän kotibileistä Posankan luo. Meitä oli 5–7 (henkilöä), ja osa meistä oli jo ollut Posankan sisällä. Itse olin halunnut käydä siellä jo pitkään, Laura kertoi.
Sisäänkäynti Posankkaan onnistui saparon alta. Posankan sisällä seurue yllättyi.
– Seinät olivat vaneria. Siellä mahtui jopa seisomaan. Olin luullut, että joudumme istumaan kyyryssä. Meitä oli aika paljon, mutta olisi mahtunut enemmänkin, Laura muistelee.
Posankkaan on päässyt ryömimään alakautta.
Ankan sisusta on vaneria.
Museokeskus perustelee sisäänkäynnin sulkemista turvallisuudella.
– Posankkaa ei ole suunniteltu siihen, että sen sisälle mentäisiin – saatikka, että siellä poltettaisiin tulia. Se voi syttyä palamaan. Kyse on teoksen kunnon turvaamisesta ja ihmisten turvallisuudesta, museokeskuksen apulaisintendentti Ville-Matti Rautjoki sanoo.
Rautjoen mukaan kulkureitti on suljettu raskailla kivillä ja metalliverkolla.
MarsiPaaniporsaan ja kumiankan yhdistävä teos täytti 20 vuotta vuonna 2019. Teoksen luoja Alvar Gullichsen on kertonut saaneensa idean teoksesta nähtyään Lontoossa Warner Brosin kaupassa suuria muoviveistoksia. Teoksen tilasi Pro Cultura -säätiö, ja sen valmisti muovialan yrittäjä Bjarne Ölander. Ylioppilaskylän viereen se päätyi vappuna 1999.
Gullichsen on kertonut, että hänen tarkoituksenaan oli tehdä absurdi ja surrealistinen hahmo.
– En kuitenkaan ole koskaan saanut minkäänlaista vihapostia Posankasta, enkä oikein mitään muutakaan negatiivista, Gullichsen sanoi vuonna 2019.
20-vuotislahjaksi Posankka sai hienon tittelin: se on Turun virallinen kaupunkieläin.
Gullichsenin teos on herättänyt huomiota myös kansainvälisesti. Vuonna 2013 se valittiin maailman oudoimmaksi patsaaksi. Seuraavana vuonna se sijoittui kymmenenneksi maailman häiritsevimpien nähtävyyksien listalla. Gullichsenia häiritseväksi nähtävyydeksi nimittäminen ei haittaa.
– Se on hienoa, sillä Posankka on nimenomaan outo ilmestys.