Panostamalla erityisesti lasten siitepölyallergian siedätyshoitoon vähennettäisiin astmaan sairastumista ja terveydenhoidon kustannuksia.
Huonosti hoidetun siitepölyallergian kehittyminen astmaksi on todennäköisempää lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla.
Mitä paremmin lasten siitepölyallergiaa hoidettaisiin terveydenhuollossa, sitä vähemmän he sairastuisivat myöhemmin astmaan. Ja mitä harvempi sairastuu astmaan, sitä vähemmän tulee hoitokustannuksia yhteiskunnalle.
– Siitepölyallergia on astman yksi riskitekijä. Jos sitä hoidetaan huonosti tai ei riittävästi, on riskinä, että se kehittyy astmaksi asti. Silloin ei enää riitä siitepölyaikaan sidottu hoito vaan tarvitaan ympärivuotista hoitoa. Jos siitepölyallergiaa hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti, riski voidaan saada pienemmäksi sanoo Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.
Moni siitepölyallerginen hyötyisi siedätyshoidosta, sillä hoito vähentää allergisen oireita 80–90 prosenttia. Siedätyshoidossa osa tulee täysin oireettomiksi, ja suurella osalla allergiaoireet lievenevät huomattavasti.
Suomessa siedätyshoitoa saavien määrä on kuitenkin pieni. Sitä sai vuonna 2021 noin 10 000 allergista.
– Toivoisimme, että se ei olisi aina se viimeinen vaihtoehto, vaan siedätyshoitoa voitaisiin miettiä jo varhaisemmassa vaiheessa. Usein elämänlaatu on ihan merkittävän paljon parempi kuin ennen siedätyshoitoa, Ijäs sanoo.
Siedätyshoidosta ei tiedetä
Monen lapsen vanhempi ei tiedä siedätyshoidon mahdollisuudesta, eikä sitä Ijäksen mukaan julkisessa terveydenhuollossa helposti ehdoteta. Myös siedätyksen korkea hinta voi olla esteenä hoidoille. Kolmivuotinen tablettisiedätyshoito maksaa lääkekaton verran eli noin 600 euroa vuodessa.
– Pistoshoito ei ole niin kallista kuin tablettihoito, mutta siihen pitää sitten löytyä aikaa. Pistoshoito voi tuntua pienestä lapsesta myös epämiellyttävältä, sanoo Ijäs 6–8 viikon välein pistettävästä kolmivuotisesta siedätyshoidosta.
Allergialiitto toivoo lapsillekin kehitettävän tablettisiedätyshoitoa koivun aiheuttamaan siitepölyallergiaan.
Suomessa tehdään vähemmän siedätyshoitoja kuin muissa Pohjoismaissa.
– Erityisesti tablettisiedätyshoidosta ei ole tietoa niin, että siitä muistettaisiin edes mainita. Se olisi juurisyyn hoitoa, eikä vain oireiden hoitoa, Ijäs sanoo.
Suomessa yli miljoona siitepölyallergikkoa
Siedätyshoito on allergian syynmukaista hoitoa. Hoidon tarkoituksena on totuttaa ja siedättää elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Hoitoa saa niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa.
Siedätyshoitoaa tehdään niin pistos- kuin tablettihoitonakin. Pistossiedätyshoitoa on tarjolla yli 5-vuotiaille sekä koivun siitepölyallergian että timotein siitepölyallergian hoitoon. Tablettisiedätyshoitoa voi saada yli 18-vuotiaat koivun siitepölyallergiaan sekä aikuiset ja yli 5-vuotiaat lapset timotein siitepölyallergiaan.
Siitepölyallergiaa sairastaa noin 20 prosenttia eli yli miljoona suomalaista. Sen oireita ovat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskä sekä astmaoireet. Useimmilla myös silmät punoittavat, kutisevat, kirvelevät sekä vetistävät.
Suomessa astman ja astmaoireiden suorat hoitokustannukset olivat 205 miljoonaa euroa vuonna 2018. Suoria kustannuksia aiheuttavat vuodeosastohoito, avohoitokäynnit, matkat, lääkehoito ja kuntoutus.
- Katso Yle Areenasta: Alva Chydenius kärsi loputtoman monista allergioista, kunnes siedätyshoito muutti Alvan ja koko perheen elämän.
