IMF kehuu Suomen hallitusta korona-ajan talouspolitiikasta – suosittelee palaamista menokehyksiin
Suomen julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen jää IMF:n mukaan keskipitkällä aikavälillä prosentin verran suuremmaksi kuin ennen pandemiaa.
Suomen hallituksen toimet taloudessa ja terveysasioissa korona-aikana ovat olleet erittäin hyviä, kiittelee Suomessa käyneen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n valtuuskunnan johtaja Wojciech Maliszewski.
– Toimenpiteet ovat olleet hyvin ajoitettuja ja tehokkaita, hän sanoo.
Maliszewskin mukaan Suomen talouden keskipitkän aikavälin ongelmat eivät kuitenkaan ole – ”valitettavasti” – hälvenneet ennen koronaa vallinneeseen tilanteeseen verrattuna.
”On olemassa tarvetta kasvattaa pankkien pääomapuskureita”.
Valtuuskunta odottaa, että Suomen potentiaalinen kasvu jämähtää vain 1,75 prosenttiin, mikä vastaa ennen koronaa annettuja ennusteita.
IMF arvioi säännöllisesti jäsenmaidensa taloutta. Tänään esitelty Suomea koskeva arvio on ensimmäinen koronakriisin puhkeamisen jälkeen. Edellisen kerran IMF esitti Suomea koskevan arvionsa kaksi vuotta sitten.
Valtuuskunnan arviot eivät ole IMF:n virallisia arvioita. Valtuuskunta esittelee raporttinsa IMF:n johtokunnalle keskustelua ja päätöksentekoa varten.
Maliszewski pitää Suomen hallituksen tavoitteita ihailtavina, mutta niitä ei saavuteta nykyisellä politiikalla. Hänen mukaansa talouden perustaa pitäisi vahvistaa.
– Palaaminen menokehyksiin on erittäin tärkeä elementti, hän arvioi.
IMF:n valtuuskunta odottaa, että Suomen julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen jää keskipitkällä aikavälillä prosentin verran suuremmaksi kuin ennen pandemiaa, mikä johtuu pitkälti harkinnanvaraisten menojen lisääntymisestä. Julkinen velka kääntyy näin kasvuun.
Väestönkehityksen haasteiden ja väestön ikääntymiseen liittyvien menojen nousupaineiden vuoksi julkinen velka olisi kuitenkin käännettävä laskuun julkisen talouden puskurien kasvattamiseksi, IMF:n valtuuskunta painottaa.
Hallituksen toimet eivät saa aikaan riittäviä säästöjä
Valtuuskunnan mukaan Suomen hallituksen toimet työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi tukevat julkista taloutta, mutta ne eivät saa aikaan riittäviä julkisen talouden säästöjä, jotta julkinen velka vähenisi keskipitkällä aikavälillä.
Työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan lisätoimia, joilla asteittain suljettaisiin polku varhaiseläkkeelle. Lisäksi työttömyysetuuksia olisi kohdennettava paremmin.
IMF:n valtuuskunta arvioi, että verokannan laajentaminen ja julkisten menojen tehostaminen menoarvioinnin kautta voisivat saada aikaan säästöjä julkisessa taloudessa. Tämä auttaisi Suomea saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa.
Valuuttarahasto peräänkuuluttaa uusia lainanottajiin kohdistuvia toimenpiteitä kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvun vuoksi.
– On olemassa tarvetta kasvattaa pankkien pääomapuskureita, Maliszewski sanoo.
Valtuuskunta muistuttaa kuitenkin, että suomalaiset pankit olivat hyvin pääomitettuja ja toiminta kannattavaa pandemian alkaessa. Poliittiset toimet ovat vahvistaneet sektorin kestävyyttä koronakriisin aikana.
Suomen talouden arvioidaan kasvavan yli 3 prosenttia
IMF:n valtuuskunta arvioi, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,25 prosenttia ja ensi vuonna 2,75 prosenttia. Kasvun takana ovat yksityinen kulutus sekä investoinnit.
Työllisyys on jo palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Työvoimapula ja tavaroiden toimitusketjujen pullonkaulat ovat kuitenkin alkaneet vaikuttaa talouskehitykseen.
Pandemiaan liittyvät riskit maailmantaloudelle ovat kuitenkin edelleen korkeita, ja toteutuessaan ne vaikuttaisivat Suomen talouteen kielteisesti.
Ministeri Saarikko pitää IMF:n kantoja ymmärrettävinä
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) arvioi tiedotteessa, että tapaaminen IMF:n asiantuntijoiden kanssa oli hyödyllinen ja vahvisti valtiovarainministeriön arvioita kansantalouden ja julkisen talouden haasteista.
Hänen mielestä on tärkeätä, että järjestö tutkii ja kantaa huolta Suomen kehityksestä.
– Hallitus on tunnistanut hyvin sen, että vahva kasvu uhkaa jäädä pyrähdykseksi. Suomen tulee päästä kestävään, pitkäjänteiseen, vahvaan kasvuun sekä samalla priorisoida menoja ja noudattaa kehyksiä, Saarikko sanoo.
Hänen mukaansa IMF:n kannat ovat tässä suhteessa hyvin ymmärrettäviä ja tarpeellisia, jotta velkasuhde saadaan vakautettua tavoitteiden mukaisesti.