IS:n tiedot: Vasemmisto­liiton esittämästä uudesta verosta vääntöä budjetti­riihessä – kinaa myös tuki­toimien hinta­lapusta

IS:n tietojen mukaan hallituspuolueilla on erimielisyyttä siitä, kuinka ison aukon sähkön hinnan nousuun liittyvät tukitoimet voivat aiheuttaa valtiontaloudelle.

Yhden hallituslähteen mukaan vasemmistoliitto on muita hallituspuolueita huolettomampi toimien ”hintalapun suhteen”.

– Sen takia edelleen neuvotellaan, että saadaan hintalaput kohdilleen, IS:lle muotoillaan.

Vasemmistoliitossa taas nähdään, että toisin kuin muilla hallituspuolueilla, heillä on rahoitus tukitoimille– windfall-vero.

Vasemmistoliiton ajama vero on saanut varauksellisen vastaanoton budjettiriihikeskusteluissa, hallituslähteistä kerrotaan IS:lle.

Windfall-verolla puututtaisiin sähköntuottajien voittoihin.

Veron tuottoja voitaisiin käyttää vasemmistoliiton mukaan esimerkiksi sähkön arvonlisäveron alentamiseen.

Hallituslähteistä kerrotaan, että valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on ollut haluton toteuttamaan windfall-veroa.

Toinen hallituslähde sanoo, ettei asiasta ole tehty vielä päätöstä suuntaan tai toiseen.

Windfall-veron saamaa viileää vastaanottoa on perusteltu sillä, ettei veroa ehdittäisi toteuttaa tilanteessa, jossa haetaan nopeita toimia. Yhden hallituslähteen mukaan vero voisi hankaloittaa uusia energiainvestointeja.

Keskustan piirissä on ollut myös ymmärrystä windfall-veroa kohtaan.

Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk) kirjoitti äskettäin Suomenmaassa, että energiakriisi on synnyttänyt tilanteen, jossa sähköntuottajat takovat huikeita tuloksia. Pekkarinen kysyi, olisikohan hallituksen syytä puuttua ”suurimpiin kohtuuttomuuksiin”.

Windfall-vero leikkaisi nimenomaan päästöttömien tuotantomuotojen kilpailuetua.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson korosti äskettäin, että esimerkiksi tuulivoiman, ydinvoiman tai vesivoiman tuotantokustannukset eivät ole nousseet siinä missä energian hinta.

Pääministeripuolue Sdp on kannattanut selvityksen tekemistä windfall-verosta.

Yhtä mieltä hallituspuolueet ovat siitä, että ihmisiä tulee auttaa, jotta ”sähkölaskuja saadaan painettua alas”.

Isojen sähkölaskujen kanssa painivat kylminä talvikuukausina etenkin ne kansalaiset, joilla ei ole vanhaa määräaikaista sähkösopimusta voimassa.

Sähkön hinnat uusissa sopimuksissa ovat moninkertaisia aikaisempiin sopimuksiin verrattuna.

Pääministeri Sanna Marin (sd) painotti tilanteen poikkeuksellisuutta budjettiriiheen saapuessaan. Marinin mukaan ”elämme ikään kuin sotataloudessa”. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

IS:n tietojen mukaan sähkön arvonlisäveron väliaikaisella alentamisella 10:een tai 14:ään prosenttiin on laaja tuki hallituspuolueiden piirissä. Asiaa ovat ajaneet etenkin keskusta ja Rkp.

Epäselvää on, kuinka kauan sähkön arvonlisäveron alennus olisi voimassa.

Sähkön hinnan nousuun liittyen on valmisteilla kaksi muutakin tukimuotoa, joista toinen olisi verovähennys.

Uusista tukimuodoista halutaan mahdollisimman selkeitä ja tehokkaita.

Uusi sähkötuki aiheuttaisi helposti lisää byrokratiaa, mitä on pidetty ongelmallisena, kun ”Kela on muutenkin tukossa”.

Helsingin Sanomien mukaan uudenlainen tuki maksaisi valtiolle arviolta satoja miljoonia euroja.

IS kertoi aiemmin, että budjettiriihessä on rakenteilla sähkön hinnan nousuun liittyvän tukipaketin lisäksi lapsiperhepaketti, joka pitäisi sisällään keskustan ehdottaman ylimääräisen lapsilisän ja Sdp:n esittämän varhaiskasvatusmaksujen alennuksen.

Ylimääräisen lapsilisän hintalapuksi on arvioitu aiemmin 112 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen hintalappu ei ole vielä tarkentunut.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) esittämä ylimääräinen lapsilisä on tarkoitus sisältyä hallituksen lapsiperhepakettiin. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Varhaiskasvatusmaksujen alennus olisi IS:n tietojen mukaan pysyvä.

Hallitus kaavailee myös yksinhuoltajakorotuksia sosiaaliturvaetuuksiin. Lisäksi sosiaaliturvan indeksikorotuksia aikaistettaisiin.

Budjettiriihessä on rakenteilla kolmaskin tukipaketti, jolla on tarkoitus tukea itäistä Suomea, joka on kärsinyt taloudellisesti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

HS:n mukaan Itä-Suomen paketin hintalappu on 60 miljoonaa euroa.

Menoesityksiä rahoitettaisiin niin sanotuista jakamattomista varoista.

Jakamatonta varaa tälle vuodelle on arvioitu olevan noin 200 miljoonaa euroa, josta pieni potti on tarkoitus jättää vielä ”joululahjarahoiksi” loppuvuodelle kansanedustajien budjettialoitteita varten.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi keskiviikkona, että hallituksella on ”tälle vuodelle ja ensi vuodelle jakamatonta varausta enemmän kuin olemme aikaisemmin arvioineet”.

Marin ei ottanut kantaa siihen, aikooko hallitus toteuttaa aiemmin sovitut pysyvät 370 miljoonan euron säästöt, mutta totesi, että ”tietenkin hallitus toimii kuten on aikaisemmin sopinut”.

Marin painotti tilanteen olevan Ukrainan sodan takia niin poikkeuksellinen, että tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia.

– Energiakokonaisuus tulee olemaan niin iso, että sen osalta voimme joutua ajattelemaan poikkeuksellisia ratkaisuja, ja on hyvin mahdollista, että ne ratkaisut, joita hallitus tässä riihessä tekee, eivät tule olemaan riittäviä, Marin sanoi.

Iso kuva on pysymässä ennallaan: velkaantuminen ja rankasti alijäämäisten budjettien putki jatkuu.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys ensi vuodelle on 6,3 miljardia euroa alijäämäinen.