Itärajalla outo pattitilanne: kaupungit haluavat ajaa venäjänkielisen opetuksen alas, mutta koulu ei suostu neuvotteluihin
Itärajan kaupungeissa muhii erikoinen kiista venäjän kieleen ja kulttuuriin keskittyneen Itä-Suomen koulun tulevaisuudesta.
Venäjän kielen opetukseen erikoistuneet luokat ovat käymässä niitä rahoittaville kaupungeille liian kalliiksi. Kolme kaupunkia pyrkii eroon venäjää painottavasta opetuksesta säästösyihin vedoten.
Keskustelu venäjän opetuksen karsimisesta on herättänyt koulupaikkakunnilla voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Päätöksentekijät ovat kuvanneet saamiensa yhteydenottojen määrää epätavallisen suureksi.
Turussa on jo tehty päätös, ettei suomalais-venäläiselle kieliluokalle oteta uusia oppilaita enää ensi vuonna.
Joensuussa ja Lappeenrannassa lopettamissuunnitelma on johtanut erikoiseen pattitilanteeseen venäjänkielistä perusopetusta tarjoavan Itä-Suomen koulun ja sitä rahoittavien kaupunkien välillä.
Koulun toiminnasta itsenäisesti päättävän säätiön 8-jäseninen hallitus pysyy tiukasti kannassaan, ettei se osallistu neuvotteluihin, joiden tavoitteena on koulun sulkeminen. Juuri siitä olisi kaupunkien mukaan alettava neuvotella.
Umpisolmu on osapuolten mukaan niin tiukka, ettei niiden välillä ole tässä asiassa puheyhteyttä.
Venäjän kielestä ei ole enää vetovoimatekijäksi
Lappeenrannan ja Joensuun laskelmissa oppilaskohtainen opetuksen järjestämisen hinta on Itä-Suomen koulussa korkeampi kuin kaupungin muissa kouluissa.
Lappeenrannassa kouluista vastaavan johtajan Juhani Junnilaisen mukaan Venäjän kieleen ja kulttuuriin syventyneellä opetuksella ei ole sellaista lisäarvoa, että kaupungin olisi järkevää maksaa siitä muuta opetusta enemmän.
Itä-Suomen koulu on perustettu runsaat 25 vuotta sitten. Sen kansainvälistä ilmapiiriä käytettiin aiemmin vetovoimatekijänä alueen markkinoinnissa. Nyt Juhani Junnilainen näkee toisin.
– Se ei minusta näyttäydy kaupungin vetovoimatekijänä laajalti. Joillekin yksilöille se voi sitä olla, Junnilainen pohtii.
Kaupunki etsii vetovoimaa nyt muualta.
– Elinkeinoelämän ja yliopiston suunnasta toive kuuluu, että kehittäkää englanninkielistä opetusta. Että perhe, joka tulee tänne puoleksi vuodeksi tai vaikka pariksi, löytäisi lapsilleen paikat koulusta. Tähän olemme päättäneet panostaa, Junnilainen sanoo.
Erikoinen sivujuonne kiistassa on, että Itä-Suomen koululla on Joensuun ja Lappeenrannan lisäksi toimipiste myös Imatran kaupungissa. Siellä kaupunki on halukas rahoittamaan opetusta jatkossakin.
”Lyhytnäköistä kuntapolitiikkaa”, sanovat vastustajat
Itä-Suomen koulun johtava rehtori Katri Anttila näkee koulun yhteiskunnallisen merkityksen toisin kuin rahoituksesta vastaavat kaupungit. Hänen mukaansa venäjän opiskelun merkitys on kasvanut entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Käymme tiivistä keskustelua kansanedustajien, kansallisen turvallisuuden asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa. Heidän viestinsä on lähes päinvastainen, kuin mitä kuntapolitiikasta kuullaan. Venäjän kielen ja kulttuurin tuntijoiden tarve on lisääntynyt.
Anttilan kokemus on, että keskustelu venäjän kielen opetuksen merkityksestä eroaa merkittävästi riippuen siitä, käydäänkö keskustelua kuntapolitiikan vai valtakunnan politiikan tasolla.
Turussa heräsi huoli suomen kielen taidoista
Myös Turussa käytiin syksyn ja alkuvuoden aikana kiivas keskustelu venäjänkielisen opetuksen jatkosta.
Puolalan koulun yhteydessä toimiva suomalais-venäläinen kieliluokka perustettiin noin 30 vuotta sitten. Nyt oppilaiden vähäinen määrä on kaupungin arvion mukaan nostamassa opetuksen hinnan liian korkeaksi.
Vähäisen oppilasmäärän ohella Turku perusteli kieliluokan lakkauttamista kaupungin strategian noudattamisella. Sen mukaan opetuksen tavoitteena on oltava segregaation eli oppilasryhmien eriytymisen vähentäminen.
Oppilaiden taustoja selvittävän tilaston perusteella Turun suomalais-venäläisillä luokilla isoimmalla osalla oppilaista vahvin kieli on venäjä.
– Suomalais-venäläisen kieliluokan opetusryhmissä oppilaat alkoivat eriytyä muusta kouluyhteisöstä ja heidän suomen kielen taitonsa heikkeni, sanoo lakkauttamispäätökseen osallistunut Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Piia Elo (sd.).
Segregaation vähentämisen näkökulmasta koulun jatkuminen ei enää ollut tarkoituksenmukaista, Elo perustelee.