Jarruttaako nyt Unkari Suomen Nato-tietä? Presidentti Niinistö: ”En ole levottomalla mielellä”

Unkarin pääministerin Viktor Orbanin Fidesz-puolue kaatoi maanantaina oppositiossa olevan sosialistipuolueen kansanedustajan Bertalan Tóthin ehdotuksen, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä olisi äänestetty maan parlamentissa tiistaina.

Tämä on herättänyt Suomessa kysymyksen siitä, jarruttaako nyt myös Unkari Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Tallinnan satamassa päivän mittaisen Viron-vierailunsa päätteeksi, että Unkarin toiminnasta vallitsee kaksi tulkintaa.

– Ensimmäinen on se, että ylipäätään opposition esityksiä äänestetään siellä automaattisesti nurin. Toinen on se, että Unkarilla on huomattava määrä EU-lakilastia, joka aiheuttaa toiminnallisia paineita.

– Onko siinä kyse myös vaikuttamishalusta, niin sitä en osaa sanoa. Sieltä kai toistetaan sanomaa, että ollaan jollakin tavalla solidaarisia tai halutaan Turkin murheita ymmärtää. Kyllä näen, että Turkki tässä ratkaisija on.

Yllättikö kuitenkin Unkarin toiminta?

– Ei vielä. Sanotaan, että jatkossa se nähdään. Tässä on osin kiusallisiakin EU-aiheita esillä. Syvemmälle en mene, Niinistö väistää.

Lue lisää: Pekka Haavisto kommentoi Unkarin hallituksen tekemää ”Nato-tyrmäystä”

EU ilmoitti keväällä aloittavansa kurinpitomenettelyn Unkaria vastaan oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Unkarin odotetaan tekevän AFP:n mukaan kaikkiaan 17 lakimuutosta, joista on hyväksytty tähän mennessä kaksi.

Turkki on hidastanut Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia keväästä asti.

Presidentti Sauli Niinistö ja Viron presidentti Alar Karis vierailivat sotilastukikohdassa Tapassa Virossa. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan varoitti Turkin parlamentin istuntokauden avajaisissa jälleen, ettei Turkki ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä ennen kuin Suomi ja Ruotsi ovat pitäneet Turkin hallitukselle antamansa lupaukset. Turkin päähuolena on ollut väitetty ”terrorismin” tukeminen, jolla on viitattu kurdipolitiikkaan.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi IS:lle, että Suomessa kannattaa miettiä, miten Suomen tulisi suhtautua siihen tilanteeseen, jossa Turkki päättää hyväksyä Suomen jäseneksi, mutta ei Ruotsia.

Niinistö toistaa kantansa Suomen ja Ruotsin yhdessä etenemisen tärkeydestä.

– Tätähän on vatvottu keväästä lähtien. Tapasin Erdoganin New Yorkissa päivää sen jälkeen, kun hän oli antanut haastattelun, jossa hän oli sanonut, ettei Suomi ole niinkään ongelma vaan Ruotsi. Hän sen varsin leppoisaan sävyyn halusi toistaa minulle. Jos he lähtevät omassa parlamenttikäsittelyssään erottelemaan (Suomea ja Ruotsia) tai antamaan erilaisia vastauksia, niin se on ongelmallista.

Niinistö on yhä luottavainen siitä, että ongelmat saadaan ratkaistua.

– En ole kokonaisuuteenkaan nähden levottomalla mielellä. Täytyy muistaa, että 28 jäsenmaata, mukaan lukien Yhdysvallat – joka on tietysti tässä päätekijä – on selvästi ilmaissut, että Suomi ja Ruotsi ovat tervetulleita ja että ne hyvinkin ansaitsevat artikla viiden tuen. Ja täytyy muistaa, että meillä käynnistyy Yhdysvaltojen kanssa uusi keskustelukierros kahdenvälisestä yhteistyöstä, joka jo maaliskuussa pantiin liikkeelle.

Niinistö vieraili tiistaina virolaisessa Tapan sotilastukikohdassa.

Niinistö ei halua ennakoida, voitaisiinko suomalaisjoukkoja nähdä Virossa, kun Suomi on Naton jäsen.

– Nämä ovat kaikki kysymyksiä, jotka tulevat suunnitteluvaiheessa vastaan. On parempi, että emme tee etukäteisratkaisuja ennen kuin näemme, mitä meiltä odotetaan tai miten muiden suhtautuminen asettuu.

Niinistö matkusti Tallinnaan tiistaiaamuna Puolustusvoimien helikopterilla. Paluumatka taittui presidentin toiveesta Tallinkin Starin kyydissä.

Halusitko tulla tarkistamaan Tallinkin autolautan?

– Ihan kiva mennä katsomaan mitä laivassa tapahtuu. Kaksi tuntia se matka vain kestää, Niinistö naurahtaa.