Joka kolmas koronaan sairastuneista aikuisista saa long covid -oireita – tämä niistä tiedetään nyt

Tällä hetkellä noin joka kolmannella koronaan sairastuneella työikäisellä ilmenee pitkäkestoisen koronataudin oireita, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ylilääkäri Helena Liira.

Liira johtaa Helsingin Meilahdessa toimivaa poliklinikkaa, jossa hoidetaan koronaviruksen pitkäaikaisoireista eli niin kutsutusta long covidista kärsiviä potilaita. Kyseessä on Suomen ainoa pitkittyneeseen koronatautiin keskittynyt klinikka.

Klinikalle saapuvista lähetteistä yli puolet pystytään ottamaan vastaan, kertoo Liira. Lähetteitä tulee noin 10–30 kappaletta viikossa.

– Vielä alkuvuodesta pystyimme vastaanottamaan kaikki lähetteet, mutta omikron-variantin levitessä jouduimme rajaamaan pois lieväoireisimpia, Liira kertoo.

Alle 16-vuotiaita klinikalla ei hoideta lainkaan. Suurin osa potilaista on 25–65-vuotiaita.

Koronan pitkäaikaisoireista kärsiviä potilaita hoidetaan Suomessa myös muilla poliklinikoilla ja esimerkiksi työterveyshuollossa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Helena Liira. Kuva: HUS

Vaikka lähetteitä tulee enemmän kuin potilaita voidaan ottaa vastaan, on pitkästä koronataudista kärsivien määrä ollut Liiran mukaan silti odotettua pienempi.

– Määrä ei ole mitenkään räjähtänyt käsiin.

Liira kuitenkin huomauttaa, että moni kärsii pitkittyneistä oireista kotona hakeutumatta hoitoon. Hoitoon hakeutuvistakin vain osa saa pitkittyneen koronataudin diagnoosin.

Tammikuussa sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä asiantuntijaryhmä julkaisi raportin, jonka mukaan pitkäkestoinen koronatauti voisi ilmetä peräti joka toisella aikuisella ja noin yhdellä viidestäkymmenestä lapsesta.

Alkuvuodesta Suomessa levinneen omikronmuunnoksen pelättiin kasvattavan long covid -potilaiden määrää hurjasti. Maaliskuussa Liira arvioi IS:lle, että Husissa taudista nähdään ainoastaan jäävuoren huippu.

Lue lisää: Arviot long covidista menivät uusiksi – osoittautunut tietyn ikäryhmän sairaudeksi

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee long covidiksi oireet, jotka ilmenevät tyypillisesti kolmen kuukauden kuluttua koronatartunnasta ja kestävät vähintään kahden kuukauden ajan.

Olennaista on myös, ettei oireita voi selittää muilla diagnooseilla. Muiden sairauksien mahdollisuus suljetaan pois myös Meilahden pitkäaikaisoireisten poliklinikalla.

– Meillähän ei ole mitään testiä, jolla voisimme todeta, että kyse on nimenomaan pitkästä koronasta. Sen sijaan suljemme pois mahdollisuuden, että väsymys, kipu ja kaikki muut oireet johtuisivat jostain muusta sairaudesta, Liira sanoo.

Yksi tyypillisimmistä pitkän koronataudin oireista on uupumus, joka ei lähde pois lepäämällä. Muita oireita ovat esimerkiksi hajuaistin menetys, erilaiset kipuoireet, hengenahdistus, rintatuntemukset, sydämentykytykset ja neurokognitiiviset oireet, joihin lukeutuu myös niin sanottu ”aivosumu”.

Uutena löytönä Liira mainitsee myös hiustenlähdön.

Hiustenlähtö mainitaan myös Birminghamin yliopiston toukokuussa julkaistusta tutkimuksesta, jossa on tuotu ilmi uusia oireita, jotka voivat johtua pitkästä koronataudista. Asiasta uutisoi muun muassa brittilehti The Guardian.

Tutkijoiden mukaan seksihalujen väheneminen, erektio-ongelmat ja hiustenlähtö voivat olla aiemmin tunnistamattomia pitkän koronan oireita.

Löydökset perustuvat otantaan, jossa oli mukana yli 486 000 henkilöä, jotka todistetusti sairastuivat koronainfektioon pandemian ensimmäisen reilun vuoden aikana. Lisäksi mukana oli yli 1,94 miljoonaa brittiä, jotka eivät olleet saaneet tartuntaa.

Hiustenlähtö voi olla yksi pitkän koronataudin oireista. Kuva:  Sergiy Akhundov / Colourbox

Pitkää koronatautia esiintyy eniten työikäisillä. Vaikka heistä oireita saa joka kolmas sairastunut, vakavia toimintakykyä haittaavia oireita tulee vain harvalle. Liiran mukaan puhutaan muutamista prosenteista koronaan sairastuneista.

Vakaviin oireisiin voidaan tarjota apuna muun muassa lääkitystä sekä kuntoutusta, johon yhtenä osana kuuluu myös liikunta.

– Useinhan oireet estävät paluun liikunnan pariin, mutta sitä kannattaa ehdottomasti yrittää, koska se tekee hyvää palautumisen kannalta.

Myös naisilla pitkittynyttä koronaa ilmenee miehiä enemmän.

Viime kuukausina on uutisoitu tutkimuksista, joiden mukaan koronarokotukset lieventäisivät pitkän koronan oireita.

Liiran mukaan tästä ei ole Suomessa yhdenmukaisia näyttöjä.

– Osa potilaista kertoo, että rokotteet ovat auttaneet oireissa. Osa sen sijaan kokee päinvastoin, että rokotteet ovat pahentaneet oireita. Siinä saattaa olla yksilöllisiä eroja.

Se kuitenkin tiedetään, että rokotteet ehkäisevät pitkän koronataudin saamista. Rokotteita suositellaan Liiran mukaan myös heille, jotka jo kärsivät long covid -oireista.

– Jos on alttius saada pitkä korona kerran, voi sen varmasti saada myös uudestaan.

Hus sai kesäkuussa Euroopan unionilta 6,5 miljoonan euron apurahan tutkimukseen, jossa pyritään selvittämään, mistä pitkittynyt koronatauti johtuu ja mitkä tekijät lisäävät alttiutta sairastua siihen.

Kyse on eurooppalaisesta yhteistyöstä, jonka vetäjänä Hus toimii. Apurahasta noin 2,5 miljoonaa jää Suomessa tehtävään tutkimukseen.

– Nyt ajatellaan, että syynä on tulehdukseen liittyviä mekanismeja ja autoimmuunimekanismeja. Taustalla on varmasti myös geneettisiä riskitekijöitä, jotka selittävät, miksi osa ihmisistä saa muita helpommin pitkän koronan oireita.

Monet oireista johtuvat Liiran mukaan siitä, että ihmisen keskushermoston säätely häiriintyy viruksen takia.

– Ihan tarkka mekanismi ei ole vielä selvillä.

Tyypillisimpiä oireita koronataudille nykyään ovat esimerkiksi karhea kurkku, päänsärky ja tukkoinen nenä. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vielä ei ole näyttöä myöskään siitä, että long covid -oireet vaihtelisivat eri virusvarianttien välillä.

– Pitkä korona näyttää ainakin toistaiseksi yhdenmukaiselta eri virusvarianttien välillä. Aiheesta ei tosin ole vielä riittävästi tutkimuksia.

Aina ei myöskään voida olla varmoja siitä, mikä variantti on kulloinkin oireiden taustalla, huomauttaa Liira.

Akuutin koronataudin tyypillisempien oireiden muutoksista sen sijaan on ollut viime aikoina näyttöä.

Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi heinäkuussa tutkimuksesta, jonka mukaan yleisimmät koronaoireet ovat muuttuneet uusien varianttien leviämisen myötä.

Kun aiemmin taudille ominaisia oireita olivat esimerkiksi sahaava kuumeilu tai maku- ja hajuaistin muutokset, ovat tyypillisimpiä oireita nykyään flunssan oireet, kuten karhea kurkku, päänsärky ja tukkoinen nenä.

Tutkimuksen toteutti brittiläinen terveyspalvelu Zoe, ja siinä oli mukana 17 500 viime aikoina koronaan sairastunutta.

Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoi Ilta-Sanomille aiemmin, että oireiden kokonaiskuvan muuttuminen johtuu muun muassa rokotuksista, varianteista ja aiemmin sairastetusta taudista.