Banner Before Header

Juulia Savolainen on jonottanut mielenterveyspalveluihin jo puoli vuotta, ja pian odottaa uusi jono – “19-vuotiaat ovat väliinputoajia”

Juulia Savolainen, 19, opiskeli ratsastuksenohjaajaksi toukokuussa 2021, kun hänelle tuli työuupumus. Hän oli koulutussopimuksella, eli opiskeli työhön oppisopimuksen tapaan työelämässä. Töissä hän piti ratsastustunteja ja teki tallitöitä.

Töitä oli hänen mukaansa todella paljon. Sitten voimat äkkiä loppuivat.

– Halusin tehdä kaiken mahdollisimman hyvin. Tuntui, etten kelpaa ja riitä, kun kiitosta tai hyvää palautetta ei saanut, Savolainen kertoo.

Lopulta nukkuminenkin oli niin vaikeaa, ettei hän saanut ennen aamukahdeksaa lainkaan unta.

Savolainen uupui niin, että joutui keskeyttämään koulun. Hän haki ammattiapua päivystyksen kautta. Hänelle tarjottiin lääkitystä terveyskeskuksesta, ja sieltä hänet ohjattiin Kuopion kaupungin nuorten mielenterveyspalveluiden pariin.

– Sieltä minulle sanottiin, että 19-vuotiaat ovat väliinputoajien joukko. Ei 19-vuotiaille ole apua heillä, koska ei sitä apua ehdi jonosta saada, Savolainen sanoo.

Hänet laitettiin nuorten mielenterveyspalveluiden ruuhkaiseen jonoon. Hänen annettiin ymmärtää, että nyt on odotettava syntymäpäivää. Sitten apua on oikeasti mahdollista saada.

Nuorten mielenterveyspalveluista apua saavat 13–19-vuotiaat kuopiolaiset nuoret. Aikuisten puolelle voi hakeutua yli 20-vuotiaana.

– Kun kysyin, voinko päästä terapiaan, niin minulle sanottiin, että olen liian nuori aikuisten puolelle ja liian vanha nuorten puolelle. En ehdi päästä mihinkään: pitää pärjätä pelkällä lääkityksellä, hän kuvailee.

Juulia Savolaiselle sanottiin, että 19-vuotiaat eivät ehdi saada apua nuorten mielenterveyspalveluista. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Savolaiselle luvattiin, että psykiatrinen sairaanhoitaja soittaa hänelle lähiaikoina. Kukaan ei Savolaisen mukaan koskaan soittanut.

Palveluihin on ollut 10 kuukauden jono

Kuopion kaupungin apulaisylilääkäri Kaj Korhosen mukaan väliinputoaminen on väliaikaisesti mahdollista, kun nuori on siirtymässä kahdenkymmenen ikävuoden kynnyksellä aikuisten työryhmän asiakkuuteen.

– Näissä saumoissa on tullut ajoittain viiveitä seuraavaan hoitopaikkaan siirtymisessä. Ei kovin usein, mutta ne harvatkin kerrat ovat asiakkaan näkövinkkelistä harmillisia, Korhonen sanoo.

Kuopion kaupungin nuorten mielenterveyspalveluissa on ollut aiemmin tänä syksynä pahimmillaan 10 kuukauden jonot. Hoitotakuun mukaisesti (siirryt toiseen palveluun) apua pitäisi saada kolmessa kuukaudessa.

Tällä hetkellä apulaisylilääkäri Korhosen mukaan nuorten palveluiden jonottajien määrää on saatu purettua jo merkittävästi esimerkiksi viime kevääseen verraten.

Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen kaupungin mielenterveyspalveluiden ruuhkiin liittyvässä tiedotustilaisuudesta 8.11. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Itä-Suomen aluehallintoviranomainen puuttui aiemmin kaupungin mielenterveyspalveluiden lainvastaiseen toimintaan. Kaupungin täytyy saada mielenterveyspalveluihin syntyneet ruuhkat pois maaliskuun 2022 loppuun mennessä niin, että hoitoon pääsee kolmessa kuukaudessa.

Psykologi: mielenterveystyö ei ole liukuhihnatyötä

Ruuhkien taustalla on ollut useita syitä: yksi selittävä tekijä on ollut koronan tuoma painolasti, toisaalta myös työntekijöiden joukkopako mielenterveyspalveluista.

– Kokeneimmat työntekijät ovat vaihtaneet työpaikkaa, koska heillä on ollut siihen mahdollisuus, sanoo kaupungin nuorten mielenterveyspalveluissa aiemmin työskennellyt psykologi ja kaupungin perusturva- ja terveyslautakunnan jäsen Aarni Mustonen.

Pohjois-Savo erottuu mielenterveyden osalta muista maakunnista, muttei edukseen – alue on mielenterveysongelmien osalta tilastollisesti Suomen sairastavin.

Psykologi Aarni Mustonen on hiljattain vaihtanut työpaikkaa YTHS:n puolelle. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Mustosen mukaan nuorten mielenterveyspalveluissa on ollut katastrofaalisia jonoja.

– Resurssit on laitettava kuntoon, koska ei mielenterveystyötä voi tehdä liukuhihnatyönä. Eikä nuoria pidä vain siivota pois jonosta, Mustonen sanoo.

Kuopio lisää mielenterveyspalveluiden työntekijöitä

Kuopion kaupunki ja Kuopion yliopistollinen sairaala KYS sopivat tällä viikolla, että jatkossa vaikeiden mielenterveysongelmien hoidosta vastaa KYS ja lievistä ja keskivaikeista puolestaan kaupunki. Kaupunki aikoo lisäksi rekrytoida yhdeksän uutta työntekijää omiin palveluihinsa.

Myös KYS rekrytoi lisää ammattilaisia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ruuhkien vuoksi, mutta tarkat henkilöstömäärät eivät ole vielä selvillä.

Savon mielenterveysomaisten toiminnanjohtaja Tiina Puranen muistuttaa, että yhteiskunta maksaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden jonoista moninkertaista hintaa. Vanhempien työssäkäynti voi olla vaikeaa, ja moni joutuukin sairauslomalle.

– Moni vanhempi uupuu tai masentuu itsekin, kun oma lapsi ei saa apua ajoissa. Vanhemmat ja sisarukset elävät huolen keskellä. Joissain perheissä vanhempien parisuhde kärsii, Puranen sanoo.

Juulia Savolaisen arjessa hevoset, poikaystävä ja ystävät ovat iloa tuovia asioita. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Joudunko taas uuteen jonoon, pohtii Juulia Savolainen

Tällä hetkellä Juulia Savolainen on sairauslomalla. Terveyskeskuslääkärin mukaan hänellä on työuupumuksen lisäksi masennusoireita. Ystävät, oma hevonen ja poikaystävä ovat tärkeitä tukijoita arjessa. Etsivän nuorisotyön kautta Savolainen on saanut keskusteluapua ja kontaktit, jotka aidosti kuuntelevat.

– Tuntui tosi kivalta, kun joku kysyi nuorisotyöstä, mitä minulle kuuluu ja kuuntelee. Eikä niin, että syö lääkkeesi ja mene kotiin, Savolainen pohtii.

Muu aika menee odottaessa. Kahden kuukauden päästä hän on 20-vuotias ja voi päästä aikuisten mielenterveyspalveluihin.

Savolainen on jonottanut lääkäriin ja avun piiriin toukokuusta saakka.

Jonottaminen ei välttämättä lopu vielä hetkeen.

– Olen ymmärtänyt niin, että joudun sitten myös aikuisten mielenterveyspalveluissa jonottamaan. Tulevaisuus on pelottava, kun en tiedä, saanko apua ja mitä jos sairauspäiväraha loppuu, Savolainen pohtii.

Kaupungin palveluiden ruuhkissa on ollut sulattelemista.

– Luulin, että tämä olisi tärkeysjärjestyksessä korkeammalla. Olen 19 ja uupunut jo kaksi kertaa.

Unelma ratsastuksenohjaajan työstä ei ole kuitenkaan jäänyt.

Aiheesta voi keskustella 14.11.2021 kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Kuopion kaupunki sai määräyksen saattaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut lainmukaisiksi – jonot pisimmillään 10 kuukautta

Jere Ollila, 21, lopetti syömisen ja iloitsi: ”Enää ette voi sanoa minua lihavaksi” – korona lisäsi vaikeasti tunnistettavaa syömishäiriötä

Näiden ysiluokkalaisten mielestä koulussa ei puhuta ikinä tunteista, ja se näkyy poissaoloissa – nyt ongelma halutaan ratkaista uusin tavoin

Source Link yle.fi