Kauppakeskukset heräsivät kuolleista Helsingin keskustassa – kävijämäärissä nousua jopa yli kolmannes

Helsingin ydinkeskustan kauppakeskukset ovat piristyneet koronapandemian jäljiltä.

Ydinkeskustan vetovoima on ollut koetuksella parin viime vuoden aikana, kun koronapandemia teki hallaa yrittäjille. Kampin kauppakeskuksen kävijämäärissä on kuitenkin tapahtunut huomattavaa nousua. Vuoden 2022 kokonaiskävijämäärä oli 22,4 miljoonaa, joka on noin kolmanneksen suurempi määrä kuin edeltävänä vuonna.

– Olemme tietenkin äärimmäisen iloisia, että vihdoin koronan jälkimainingeissa saimme poikkeuksellisen hyvän vuoden, Kampin kauppakeskusjohtaja Tiina Fågel sanoo.

Hän jatkaa, että prosentit saattavat helposti sekoittaa ihmistä, kun kauppakeskusten tuloksia vertaillaan. Siksi hän puhuu mieluummin kävijämääristä.

– Mutta meillä tosiaan oli viiden ja puolen miljoonan vuosittaisen kävijän kasvu. Suomessa on kauppakeskuksia, joissa koko vuoden kävijämäärä on tuon pelkän meidän nousumme verran, Fågel kertoo.

Myös keskustan muissa kauppakeskuksissa on huomattu ihmisten lisääntynyt liikkuminen.

Kämp Gallerian kauppakeskuspäällikkö Meri Kajas kertoo, että tavoitteena on päästä tänä vuonna kahteen miljoonaan kävijään. Ennen pandemiaa vuonna 2019 Kämp Galleriassa vieraili 2,4 miljoonaa asiakasta.

– Korona iski pahiten ydinkeskustan toimijoihin, mutta nyt koronan jälkeen ihmiset ovat palanneet töihin ja nousu on havaittu meilläkin. Alkuvuosi on ollut hurjan hyvä, Kajas sanoo.

Tammikuussa Kämp Gallerian asiakasmäärä tuplaantui viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Vielä viime vuoden alkupuolella korona vaikutti keskustan kävijämääriin, mutta nyt Kämp Gallerialla ja sen ravintoloilla menee hyvin.

– Ravintoloiden iltakäyttö on nyt kautta historian isoimmalla tasolla. Tasokkaasta ravintolasta ei saa mitenkään paikkaa ilman varausta tällä hetkellä Helsingin keskustassa, Kajas kertoo.

Kluuvin kauppakeskuksen kävijämäärät kasvoivat viime vuonna noin 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kluuvissa on ollut jo pidemmän aikaa käynnissä prosessi, jossa etenkin erilaisten palveluiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden osuutta kävijämääristä on pyritty määrätietoisesti lisäämään.

– Myös kaupoilla on totta kai sijansa Kluuvin ja koko keskustan tarjonnassa, mutta tavarakaupan rakenteissa on ollut jo pidempään käynnissä murros. Asiakkaat haluavat kasvavassa määrin perinteisen shoppailun lisäksi viettää aikaa ja viihtyä keskustassa, Kluuvista vastaava asset manager Mikael Orkovaara sanoo.

Kävijämäärien lisäksi myös myynnit ovat kasvussa

Kampin Tiina Fågel kertoo, että heillä ei ole isoa ruokamarkettia, joka vetäisi kokonaismyyntiä ylöspäin. Kamppi ei siis kilpaile myynnissä isoja hypermarketteja sisältävien kauppakeskusten kanssa.

– Isot Triplan ja Jumbon kaltaiset kauppakeskukset suurine marketteineen ovat myös kaksi tai kolme kertaa suurempia pinta-alaltaan, vaikka moni mieltää Kampin hyvinkin isoksi paikaksi. Mutta meidän kauppakeskuksen vuokralaiset pärjäävät erittäin hyvin myyntiensä kanssa, kertoo Fågel.

Myös Kämp Gallerian vuosi 2022 oli myynnin osalta 31 prosenttia parempi kuin edeltävä vuosi 2021. Meri Kajaksen mukaan keskusta vetää nyt hienosti ja kauppakeskukset menestyvät.

– Toki yrittäjien riskinottokyky on koronan myötä kokenut kolauksen, mutta hyvillä keskustan kauppapaikoilla menee nyt yllättävän hyvin. Parhaista kauppapaikoista jopa kisaillaan, Kämp Gallerian Meri Kajas sanoo.

Kauppa käy liikenteen solmukohdissa

Osa Kampin kävijämäärien noususta selittyy pandemian jälkeisellä joukkoliikenteen elpymisellä, koska Kamppi on tärkeä liikenteen solmukohta.

– Meilläkin se vaikuttaa tietenkin omalta osaltaan. Liikenteen solmukohdissa sijaitsee monia muitakin kauppakeskuksia, joihin lukeutuvat myös vaikkapa Espoon Iso Omena ja Tripla, Tiina Fågel sanoo.

Kävijämäärältään Helsingin suurin kauppakeskus on Pasilan Tripla, jonka vuosittainen kävijämäärä on 24,3 miljoonaa.

Fågel on toiminut yli 35 vuotta kaupankäynnin parissa Helsingin ydinkeskustassa. Tällä hetkellä kaupungilla on tyhjiä liiketiloja ja syitä on monia. Helsingin keskustan vetovoima mietityttää myös Tiina Fågelia, vaikka kauppakeskukset ovatkin vilkastuneet.

– Kyllä minä olen siitä huolissani. Nyt vaaditaan innovatiivisia tekoja. Erityisesti maksuttomat tapahtumat ovat tärkeä syy tulla ydinkeskustaan.

Helsingin keskustan toimijat ovat myös yhdistäneet voimiaan vetovoiman lisäämiseksi.

– Pahimpina korona-aikoina mietimme yhdessä Kauppakeskus Forumin kanssa, että miten tilannetta voidaan parantaa. Meillä on Kampissa ollut pitkäaikaisena tavoitteena luoda toimiva onnistunut tapahtuma, jonka ihmiset löytävät. Viime jouluna onnistuimme tässä, Tiina Fågel kertoo.

Kämp Galleria tekee tapahtumia omalle tarkkaan rajatulle kohderyhmälleen sekä keskustan alueen ihmisille.

– Me olemme vaikkapa Kampin kanssa aika erilaisia keskuksia. Meillä on asiakkaille muun muassa after work -tapahtumia ja brunssikonseptia, jotka meidän oma yleisö on löytänyt, Meri Kajas kertoo.

Koronaa edeltävä aika ei välttämättä palaa

Helsingin kauppakeskusten edustajat kertovat, että hybridityö on tullut jäädäkseen ja kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut viime vuosina.

– Kampissa me pohdimme, että ovatko koronaa edeltävien vuosien luvut enää edes tavoiteltavia. Aikoinaan Kampin kävijämäärät olivat vuosittain 30 miljoonaa, mutta nämä luvut eivät ole aivan seuraavien vuosiemme tavoitteena, Kampin Tiina Fågel sanoo.

Kampin kauppakeskus avattiin vuonna 2006 ja parhaimmillaan Kampissa oli ennen Espoon metrolinjan valmistumista jopa 40 miljoonaa kävijää vuosittain.

– Länsimetro on muuttanut Helsingin keskustaa hyvinkin paljon ja maailma on muuttunut myös koronan ja etätöiden myötä. Kaikki tämä on vaikuttanut aika paljonkin ydinkeskustan kävijämääriin, Fågel kertoo.

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda pyörittää Forumin ja Citycenterin kauppakeskuksia. Spondan Anita Riikosen mukaan nyt koronan helpotettua tilanne on normalisoitumassa ja yhteisöllisyyden tarve korostuu.

– Pitkän etätyökauden jälkeen ihmisillä on selvästi tarve kohdata muita ihmisiä niin toimistoilla kuin kauppakeskuksissakin. Lounasravintoloissa on jo jonoja ja työmatkaliikenteessä näkyy jopa ruuhkia, Riikonen toteaa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 18.4. kello 23:een saakka.