Kevytyrittäjien käyttö kasvaa räjähdysmäisesti rakennusalalla: onko 20 euroa tunnilta tarpeeksi yrittäjälle?
Sekä viranomaiset että Rakennusliitto selvittävät aiempaa enemmän kevytyrittäjyyteen liittyviä epäselvyyksiä rakennusalalla. Selvitykset ovat lisääntyneet samalla, kun kevytyrittäjien määrä alalla on nopeasti kasvanut.
Julkisuudessa on ollut muun muassa Tampereen Sulkavuoren puhdistamotyömaalla työskennelleiden ukrainalaisten tapaus.
Rakennusliitto piti ukrainalaisten kevytyrittäjyyttä työehtosopimuksen vastaisena. Myöhemmin pääurakoitsija kielsi kevytyrittäjyyden työmaalla.
Kevytyrittäjyyteen liittyvät poliisitutkinnat lisääntyvät
Kevytyrittäjyyttä koskevat asiat nousevat tarkastuksilla esiin useammin kuin ennen, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelulakimies Aki Eriksson.
– Tarkastajat kyselevät työmailla mahdollisista kevytyrittäjistä ja arvioivat, onko kyseessä oikea yrittäjyys vai työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi.
Kevytyrittäjyyteen liittyvät hyväksikäyttötapaukset ovat Erikssonin mukaan lisääntyneet myös poliisitutkinnassa.
Myös Rakennusliitto törmää aiempaa useammin kevytyrittäjyyden lieveilmiöihin.
– Viimeisen vuoden aikana tapauksia on tullut tietoomme noin sadalla rakennustyömaalla, kertoo sopimusalavastaava Toni Malmström.
Malmström kertoo, että kevytyrittäjyydeksi naamioitujen työsuhteiden määrät ovat vaihdelleet yksittäisistä henkilöistä noin 50 henkilöön työmaata kohden. Malmström kutsuu tällaisia henkilöitä valeyrittäjiksi.
Suurin osa heistä on Malströmin mukaan kielitaidottomia ulkomaalaisia, jotka ovat alttiita hyväksikäytölle. Joukossa on myös suomalaisia nuoria, jotka eivät täysin ymmärrä mihin ovat joutuneet.
Malmströmin mukaan tapausmäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti kolmessa vuodessa.
– Myös Ukrainan sotapakolaiset joutuvat valeyrittäjiksi tietämättään, ymmärtämättään tai ehkä jopa tietoisesti pikavoitto mielessä.
Rakennusliitto katsoo, että kevytyrittäjyys on alan työehtosopimuksen vastaista, ja sitä käytetään työnantajan velvollisuuksien kiertämiseen.
Lisää: Kevytyrittäjyyttä vasten omaa tahtoa – rakennusala yrittää suitsia uutta huijausmuotoa
Onko 20 euroa tunnilta riittävä korvaus?
Kevytyrittäjyys on yleensä pienimuotoista yritystoimintaa, jossa yrittäjä saa korvauksen tekemästään työstä laskutuspalveluyrityksen kautta.
Jotta kevytyrittäjälle jäisi työstä käteen vähintään sama summa kuin palkkatyöläiselle, hänen pitää laskuttaa työstään enemmän kuin bruttopalkka olisi työsuhteessa.
Laskutushinnan pitää kattaa esimerkiksi mahdolliset vakuutusmaksut, työvälinehankinnat, matkakulut ja muut työn tekoon liittyvät kulut sekä loma- ja sairausajan kulut.
Myös kevytyrittäjiä palvelevat laskutusyritykset ottavat uusia keinoja käyttöön väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Viittä alan yritystä edustava Uusi työ -yhdistys tiedotti helmikuun lopulla, että se on määritellyt järjestelmiinsä 20 euron vähimmäistuntihinnan rakennusalan kevytyrittäjille.
Yksi Uuden työn perustajayrityksistä Free.fi erosi yhdistyksestä helmikuussa. Lähdön syynä oli yrityksen ja yhdistyksen erimielisyydet siitä, miten laskutusyritys voi markkinoida kevytyrittäjyyttä toimeksiantajille.
Silti myös Free.fi noudattaa 20 euron vähimmäistuntihintaa rakennusalalla.
– On hyvä varmistaa tällaisilla järjestelmärajoitteilla, jotka meilläkin on käytössä, että alihinnoittelua ei ilmene, sanoo Free.fi:n toimitusjohtaja Joonas Tuompo.
Hän myöntää, että kokeneelle rakennusalan ammattilaiselle 20 euroa on liian pieni laskutushinta.
– Jos on juuri aloitteleva, 20 euroa on ihan sopiva.
Työsuojelulakimies Aki Erikssonia arveluttaa, voiko rakennusalan yrittäjä pärjätä 20 euron tuntilaskutushinnalla. Hänen mielestään on myös olemassa riski, että minimihinnasta tulee kattohinta.
– Tietysti voi sanoa, että kovan ammattitaidon omaava putkiasentaja saa laskuttaa enemmän kuin 20 euroa tunti, mutta tämä jää nähtäväksi.
Rakennusliiton Toni Malmström katsoo, että rakennusalalla aito yrittäjä ei pysty toimimaan 20 euron tuntilaskutushinnalla.
– Suoraan ei laskutushintaa pysty TES:n tasoon vertamaan, mutta 20 euroa per tunti ei riitä edes harjoittelijan tasolle.
Free.fi:n toimitusjohtaja Joonas Tuompo korostaa, että yrittäjän pitää saada hinnoitella oma työnsä vapaasti. Hänen mukaansa hälytyksillä liian alhaisesta laskutushinnasta on tarkoitus havaita mahdollisimman nopeasti ne kevytyrittäjät, jotka eivät välttämättä ole ymmärtäneet palkan ja laskutushinnan eroa.
”Kevytyrittäjyys sopii myös rakennusalalle”
Kenties kaikkein eniten työsuhteisen työn ja yrittäjyyden välisestä rajanvedosta on viime vuosina keskusteltu ruokalähettien kohdalla.
Tuompo katsoo, että kevytyrittäjyys sopii lähestulkoon kaikille toimialoille, myös rakennusalalle. Hänen mielestään työehtosopimus ei voi estää kevytyrittäjyyttä.
Tuompo pitää valitettavana, että erityisesti rakennusalalla kevytyrittäjyys on nostettu tikunnokkaan.
– Meillä on päinvastoin hienoja kokemuksia siitä, miten ihmiset, myös ulkomaalaiset, ovat pystyneet työllistymään ja miten yritykset ovat pystyneet työllistämään.
Free.fi:n alkuvuonna tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) perusteella rakennusalalle työllistyneiden kevytyrittäjien kokonaistilanne oli hyvä ja suuria epäkohtia tai ongelmia ei löytynyt.
– Olemme aktiivisesti alkaneet perehdyttää kauttamme laskuttavia henkilöitä viime vuoden kesästä saakka, erityisesti heidän omalla äidinkielellään, Tuompo sanoo.
Joitakin ongelmia kyselyssä ilmeni. Osalle oli maksettu alhaista tuntihintaa. Joillakin oli ollut vaikeuksia korvauksen saamisessa.
Tuompon mukaan isoimmat ongelmat kyselyn perusteella ovat siinä, että suuret rakennusyhtiöt eivät hyväksy kevytyrittäjiä.
– Tämä on aiheuttanut joillekin haasteita työllistyä. Loppujen lopuksi moni henkilö on joutunut työsuhteeseen haluamatta siihen, koska he eivät pääse muuten työmaille, Tuompo sanoo.
Kyselyyn vastasi 210 kevytyrittäjää. Vajaa puolet vastaajista oli suomen- tai englanninkielisiä, runsas kolmannes venäjänkielisiä ja viidennes vironkielisiä.
Laissa ei nykyään ole määritelmää kevytyrittäjyydestä. Tuompon mukaan sellainen siellä olisi hyvä olla.
Tärkeintä hänestä olisi kuitenkin käydä keskustelua siitä, mitä kaikkea yrittäjyyteen mahtuu. Moni kevytyrittäjä ei miellä itseään yrittäjäksi sanan perinteisessä merkityksessä, vaikka he tiedostavat olevansa sellaisia lain mukaan. Tuompo pohtii, että monille kevytyrittäjille hyvä termi voisi olla itsensätyöllistäjä.
– Kevytyrittäminen ja itsensätyöllistäminen on yksi osa yrittäjyyttä, kuten vaikkapa kaupan pitäminen tai tehtaan perustaminen.