Kirjailija Mika Waltarin lapsenlapsi hämmästyi Finlandia-ehdokkuudestaan – kuuli aikanaan kommentin, joka sai epäilemään omia kykyjä

Olin kuin puulla päähän lyöty, ja kävelin huoneesta toiseen, teatteriohjaaja Joel Elstelä, 59, kertoo hetkestä, jolloin hän kuuli olevansa kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

Sirkusleijonan mieli (WSOY) on hänen esikoisromaaninsa. Vuosia sitten Elstelä on julkaissut yhden nuortenromaanin ja novellikokoelman.

– En todellakaan odottanut olevani ehdokkaana. Se oli yksi elämäni kivoimmista hetkistä. Minua ei ole palkittu koskaan oikein missään, hän sanoo.

Joel Elstelä on kolmannen polven kirjailija. Hänen äitinsä on kirjailija Satu Waltari ja isoisänsä painosten kuningas Mika Waltari. Isoisä kuoli, kun 18-vuotias Elstelä oli armeijassa.

– Jotain runojani hän luki ja sanoi, että ihan mukavia ja että niissä on riimit paikoillaan.

– Näytelmistä hän antoi neuvon, että jos repliikin rivimäärä ylittää neljä, sitä kannattaa vähän lyhentää.

– Se oli yksi elämäni kivoimmista hetkistä. Minua ei ole palkittu koskaan oikein missään, Joel Elstelä kertoo puhelusta, jolloin hän kuuli olevansa kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Kuva: Mika Ranta / HS

Nuoria kohtaan Mika Waltari oli kannustava. Elstelä uskoo, että hän olisi varmaan ollut hyvin onnellinen lapsenlapsensa ehdokkuudesta.

– Kirjoitin romaanini Mika Waltarin huvilalla Pornaisissa, mutta en kirjoittanut hänen työhuoneessaan vaan keittiössä.

Joel Elstelän kynnys kirjoittaa on ollut korkea.

– En ole oikein uskonut kirjoittajan lahjoihini.

– Määrätyt henkilöt teatterin saralla ovat sanoneet, etten ole kirjoittaja. En välitä Finlandia-ehdokkuuden lopputuloksesta. Pelkkä ehdokkuus kertoo, että osaan kirjoittaa jotain.

Kirjailija Mika Waltari ehti tutustua lapsenlapsena teksteihin. – Jotain runojani hän luki ja sanoi, että ihan mukavia ja että niissä on riimit paikoillaan, Joel Elstelä kertoo 1979 kuolleesta isoisästään. Kuva: HS

Alun perin vuoteen 1940 sijoittuvasta sirkustirehtöörin tarinasta piti tulla näytelmä tai novellikokoelma. Joel Elstelä alkoi työstää käsikirjoitusta äitinsä kuoleman jälkeen 2014.

– Vuosi 1940 Saksassa on mielenkiintoinen. Ihmiset ajattelivat, että nyt on tulossa uusi tuhatvuotinen valtakunta.

– Kaikki tiesivät, että sosialistit olivat pulassa, mutta kaikki käänsivät katseensa pois. Se reagoi nykyaikaan, että yhä käännetään katse muualle.

Elstelän romaanin kantavana teemana on idealismin tuhoutuminen. Päähenkilö sirkustirehtööri kasvaa kohti tunteettomuutta ja sivistymättömyyttä.

– Se on eräänlainen matka itsensä löytämiseen ja vanhan miehen aikuistumiskirja. Sirkustirehtööri on ollut omassa kuplassaan ja pyrkinyt olemaan syrjässä kaikkien mullistusten ulkopuolella.

– Sitten hän joutuu toteamaan, että hänen pitäisi tehdä jotakin.

Joel Elstelä isoisänsä Mika Waltarin kodissa Helsingin Töölössä. Kuva: Antti Hämäläinen

Vuodesta 1984 jaettu kirjallisuuden Finlandia on Suomen arvostetuin kirjallisuuspalkinto. Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Marraskuun 11. päivä julkistettiin kuusi Finlandia-ehdokasta. Lautakunnan puheenjohtajana toimi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja jäseninä päätoimittaja Antti Kokkonen sekä keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon valitsee joulukuussa elokuvaohjaaja Zaida Bergroth.