Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_2f6f3426a5cd471748ae7fd1011ffe74, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Kirurgisia komplikaatioita mitattu väitöstutkimuksessa Satasairaalassa – laatu kestää kansainvälisen tarkastelun – Uutisalue

Kirurgisia komplikaatioita mitattu väitöstutkimuksessa Satasairaalassa – laatu kestää kansainvälisen tarkastelun

Leikkauksen jälkeiset haittatapahtumat aiheuttavat potilaalle kärsimystä ja terveydenhuoltojärjestelmälle lisäkuluja. Silti kirurgisia komplikaatioita ei juurikaan rekisteröidä sairaalatasolla.

Leikkaus Porvoon sairaalan kirurgian osaston leikkaussalissa

Kuvituskuva. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Turun yliopiston tutkija Ira Saarinen perehtyi väitöskirjatutkimuksessaan kirurgisiin komplikaatioihin. Neljän julkaistun artikkelin lisäksi syntyi myös maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen pilottihanke Satasairaalaan.

Kirurgisia komplikaatioiden riskitekijät voidaan jakaa kolmeen osaan: tekijästä eli kirurgista aiheutuviin, systeemisiin riskeihin sekä potilaskohtaisiin riskeihin. Saarinen keskittyy väitöskirjassaan kahteen jälkimmäiseen.

Komplikaatioita eli ei toivottuja sivuvaikutuksia voi ilmaantua ilman hoitovirheitäkin. Kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina haittatapahtuman riski, koska toiminta on luonteeltaan kajoavaa ja komplikaatioille riskialtista.

– Vaikka olisi maailman tervein potilas, maailman paras kirurgi eikä pienintäkään virhettä tapahtuisi, niin komplikaatioriski on aina olemassa, Saarinen toteaa.

Työn lopputulosta ei ole aiemmin mitattu

Väitöskirjaa tehdessään Saarinen havaitsi, ettei kirurgisia komplikaatioita ole kirjattu sairaalatasolla järjestelmällisesti – ainoastaan erikoisala- ja tautikohtaiseisti.

Komplikaatioista on saatavilla hyvin vähän ja osittain ristiriitaista tietoa. Ainoastaan Yhdysvalloissa on käytössä kallis ja paljon resursseja vaativa järjestelmä, sekä erikoisaloilla omat rekisterit.

– Edes terminologia ei ole yhtenäistä. Mittaaminen ja raportoiminen on haastavaa, koska komplikaatiot vaihtelevat haavatulehduksesta henkeä uhkaaviin tilanteisiin, Saarinen kertoo.

Osana tutkimusta Satasairaalaan luotiin pilottihankkeena koko kirurgian klinikan komplikaatiorekisteri. Tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon Satasairaalassa esiintyy leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita sekä miten niiden mittaaminen onnistuu sairaalatasolla.

– Nyt tutkittiin ikään ”negatiivista tulosta”, jotta jatkossa voitaisiin vielä paremmin ehkäistä komplikaatioita. Jatkossa olisi tärkeä tutkia myös tulosta eli terveyshyötyä, vaikuttavuutta, ja toisaalta kustannuksia ja hoitojen kustannusvaikuttavuutta, Saarinen toteaa.

Tavoitteena vähentää komplikaatioriskiä entisestään

Samalla haluttiin myös selvittää, mitkä potilaaseen liittyvät tekijät vaikuttavat leikkauksen jälkeen ilmemeneviin epätoivottuihin sivuvaikutuksiin. Myös toimenpiteen vaativuudella on merkitystä.

– Päiväkirurgiset paikallispuudutuksessa tehtävät toimet kuormittavat potilasta eri tavalla kuin usean tunnin suolistosyöpäleikkaukset. Siksi pitää aina katsoa myös potilas- ja tautikohtaisia riskitekijöitä.

Saarinen on pyrkinyt tutkimuksessaan selvittämään, kuinka komplikaatioita pystytään estämään.

Satasairaalan pilottihankkeen koko sairaalan laajuinen komplikaatioiden seurantajärjestelmä pystyi tuottamaan luotettavaa tietoa riskiin suhteutetusta komplikaatioesiintyvyydestä ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Lääkäri leikkaussalissa

Ira Saarisen väitöskirjatutkimus julkaistaan Porissa perjantaina. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Saarinen tutki myös potilaan kokemusta hoidosta ja sen vaikutusta toipumiseen. Kyselytutkimuksen perusteella se, kuinka hyvät ohjeet potilas koki saaneensa jatkohoidosta, heijastui myös suoraan siihen, kuinka paljon komplikaatioita ilmeni. Mitä selkeämmäksi ohjeet koettiin, sitä vähemmän haittatapahtumia ilmeni.

Potilaskohtaisen ohjauksen tarve vaihtelee yksilöllisesti: Ohjauksella ja potilaan kokemalla laadulla saattaa kuitenkin olla yhteyttä leikkauksesta toipumiseen ja komplikaatioiden esiintymiseen.

– Potilasohjauksen merkitys korostuu, kun on painetta lyhentää hoitojaksoja kohti päiväkirurgista toimintaa.

Satasairaalassa riskitaso on turvallisella tasolla

Kolmen vuoden pilottihankkeessa vuosina 2016–2018 Satasairaalan rekisteriin kirjattiin komplikaatiotieto 4 529 potilaalta. Kirurgisia komplikaatioita todettiin 17,2 prosentilla potilaista, vakavia komplikaatioita oli 4,6 prosentilla.

Maailmanlaajuisesti esiintyy jopa 30–35 prosenttia komplikaatioita ja vakavien komplikaatioiden osuus on 4–10 prosenttia.

– Kirurgisten komplikaatioiden ilmaantuminen Satasairaalassa on hyvällä ja turvallisella tasolla, Saarinen kertoo.

Myös potilaat kokivat saamansa kirurgisen hoidon laadun kokonaisuudessaan hyväksi.

Väitöskirja tarkastetaan Satasairaalassa perjantaina 10. marraskuuta.

Source Link yle.fi