Banner Before Header

Kokoomuksen Orpo vaatii jo valmiuslain avaamista – ihmettelee Haaviston rajapuheita

Puolan ja Valko-Venäjän raja- ja pakolaiskriisi pani vauhtia myös kotimaiseen poliittiseen keskusteluun siitä, voiko Suomi löytää itsensä joskus samasta asemasta kuin Puola nyt.

Voisiko esimerkiksi Venäjä käyttää pakolaisia tai siirtolaisia hybridivaikuttamiseen kuten Valko-Venäjä nyt Puolan rajalla? Jotkut puhuvat jo hybridisodankäynnistä.

Kokoomus on vaatinut, että viranomaisille luodaan hätätilatoimivaltuus, jolla raja voitaisiin sulkea tilapäisesti kokonaan turvapaikanhakijoilta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo IS:lle, että tämäkään ei enää riitä.

Vaatimus valmiuslain muuttamisesta ei ole aivan pieni, sillä se vaatisi perustuslain mukaisen käsittelyn.

Orpon mukaan nyt pitää avata myös valmiuslaki, ja muuttaa kaikki sen kohdat, jotka tekisivät niin sanotun vihamielisen hybridivaikuttamisen mahdolliseksi.

Orpon mukaan nyt tulee varautua siihen, että pahana päivänä Puolan tilanne voi olla Suomen edessä.

Vaatimus valmiuslain muuttamisesta ei ole aivan pieni, sillä se vaatisi perustuslain mukaisen käsittelyn.

– Siksi sillä onkin kiire. Työ on aloitettava nopeasti, Orpo sanoo.

– Nyt työvälineet eivät ole rajalla kunnossa.

– Nyt työvälineet eivät ole rajalla kunnossa, Petteri Orpo sanoo.

Orpo oli sisäministerinä, kun yli 32 000 hengen pakolaismäärä saapui Suomeen 2015–16. Suurin pakolaisten määrä tuli Ruotsista, mutta myös Venäjältä tuli pakolaisia Raja-Joosepin ylityspaikan kautta.

Venäjältä pelättiin pahempaakin, mutta asia saatiin kuntoon diplomaattisin keinoin kahdenkeskisesti Venäjän kanssa.

Hallitus valmistelee parhaillaan jo lakia laajamittaiseen maahantuloon varautumisesta, jonka pitäisi tulla eduskuntaan keväällä. Esimerkiksi Suojelupoliisi pitää lausunnossaan lakiesitystä tosin jo ennalta torsona.

Lue lisää: Kommentti: Valko-Venäjän pitäisi jo herättää Sanna Marinin hallitus hybridi­unesta – mitä jos Venäjä tekisi meille saman?

Tiistaina keskustelu muuttui muutenkin sekavaksi, kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi Latvian ulkoministerin Suomen-vierailun tiedotustilaisuudessa, että Suomi voisi nykyisen lainsäädännön nojalla tarvittaessa sulkea rajansa väliaikaisesti, jos sitä kohtaisi vastaava tilanne kuin Valko-Venäjän ja EU-maiden rajoilla.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi puolestaan, että nykyinen rajavartiolaki mahdollistaa rajanylityspaikkojen sulkemisen erityistapauksissa, mutta yksi rajanylityspaikka pitää jättää auki turvapaikkahakemuksen jättämistä varten kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

Käytännössä ministereiden puheilla ei olisi kriisitilanteissa katetta, sillä ne koskettaisivat vain virallisia rajanylityspaikkoja.

Suomella on maarajaa Venäjän kanssa noin 1 300 kilometriä, joten rajaa ei mitenkään voisi täysin aukottomasti vartioida.

Tilanteen kärjistyessä pakolaisia tai siirtolaisia voitaisiin ohjata Suomeen ilman muuta myös virallisten rajanylityspaikkojen ohi.

Rajapuomi ei olisi este.

– Perusongelma on, että turvapaikkaa voi hakea, vaikka tulee laittomasti maahan, silloin hakija on jo ”sisällä”. Tästä on kyse, Orpo sanoo.

– Avain on juuri se turvapaikan hakemisen väliaikainen pysäyttäminen, Orpo lisää.

Jos mahdollinen pakolainen tai siirtolainen esittää suomalaiselle viranomaiselle hakevansa turvapaikkaa, vaatimus on otettava vastaan. Siksi juuri tähän prosessiin on Orpon mukaan saatava mahdollisuus tilapäiseen kieltoon.

– Rajan sulkeminen ei yksinään auta. Turvapaikan hakija voi tulla laittomasti rajan yli.

Orpo on joutunut selittämään vuoden 2015 pakolaiskriisiä varsinkin siltä osin, että Suomeen tuli juuri Ruotsin kautta valtava pakolaismäärä.

– Vaikka olisi aloitettu sisärajatarkastukset Suomen rajoilla, se ei olisi estänyt turvapaikkahakemusta, koska Suomi oli tulijoille viimeinen määränpää.

– Mikään puomi ei olisi pysäyttänyt sitä, Orpo lisää.

Turvapaikan hakemisen väliaikainen pysäyttäminen olisi voinut tilannetta rajoittaa.

Orpo ihmettelee hallituksen kantoja muutenkin.

– Suomen hallitus on ollut hiljaisesti hyväksymässä, että Kreikassakaan ei otettu ulkorajoilla turvapaikkahakemuksia vastaan, Orpo muistuttaa.

Orpon mukaan hallitus on myös viivytellyt: lakimuutosten valmistelu aloitettiin jo edellisen hallituksen aikana, eikä se asia ole edennyt nykyhallituksessa 2,5 vuodessa mihinkään.

Source Link is.fi