Suomen Nato-jäsenyys kulki kuin juna Strömsössä toukokuun 18. päivään asti.
Suomi ja Ruotsi jättivät jäsenhakemuksensa Naton päämajaan Brysseliin pääsihteeri Jens Stoltenbergille. Oletus oli, että jos vielä toukokuun aikana Suomi ja Ruotsi hyväksyttäisiin suurlähettiläiden Nato-neuvostossa puolustusliiton tarkkailijajäseniksi.
Mutta ei. Yksi mies, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan voi kaiken estää, tai ainakin pysäyttää.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on ollut kohta kuusi viikkoa pattitilanteessa Turkin vastustuksen vuoksi.
Madridin huippukokouksessa tulevan viikon tiistaista torstaihin piti muun muassa juhlistaa Suomen ja Ruotsin pääsyä Nato-ovesta sisään, mutta Madridin kokouksesta on todennäköisesti tulossa kriisikokous.
Erdoganin mielenliikkeitä ei voi tietää, vain arvailla. Turkki-asiantuntija Toni Alaranta esitti oman arvionsa viime viikolla.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei etene Madridin huippukokouksessa, vaan Erdogan mitä todennäköisemmin pysyy uhmakkaana vaatimuksineen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Alaranta arveli kokouksen jopa kriisiytyvän. Ei Suomen ja Ruotsin pattitilanteen vuoksi, vaan kurdikysymyksen.
Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia tunnustamaan Syyrian kurdijärjestön PYD:n terroristijärjestöksi, ja vaatinee samaa nyt myös koko Natolta.
– Turkin vaatimus Suomelle ja Ruotsille on Syyrian PYD:n listaaminen PKK:n tavoin terrorijärjestöksi. Jos näin tekisimme, meillä olisi kokonaan eri linjaus kuin muilla Nato- ja EU-kumppaneillamme. Syntyisi erikoinen tilanne jossa me listaamme terroristiseksi hallinnon, jota USA ja muut Nato-maat tukevat aseellisesti ja poliittisesti.
– Kaikki syyt siis olettaa Turkin tulevan Madridin kokoukseen vaatimuksella että Nato järjestönä asettaa PYD:n terrorilistalle – tämä kriisiyttää koko kokouksen, Alaranta päätteli.
Yhdysvallat ja EU-maat eivät tule Syyrian liittolaistaan, kurdien PYD-järjestöä terroristilistalle panemaan.
Syyrian kurdien PYD-järjestö on tehnyt Yhdysvaltain puolesta likaisen työn Syyriassa sotiessaan Isisiä vastaan.
Turkki ei siis pelkästään kiusaa Suomea ja Ruotsia, vaan koko Natoa.
Naton Madridin-huippukokouksen asialistalla ovat muun muassa Naton oman puolustuksen vahvistaminen, Naton uusi strateginen konsepti sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
Yksi maa, Turkki, käyttää häikäilemättä tilannetta hyväkseen.
Yhdysvalloilla ja 28 muulla Nato-maalla on huonommat pelimerkit kuin huonosti käyttäytyvällä Turkilla.
Turkkia ei tulla Natosta erottamaan ja päästämään toiseen leiriin. Liki jokainen löytää heti vähintään kolme syytä, miksi Turkin on parempi olla Natossa kuin sen ulkopuolella.
Erdogan pelaa nyt Suomella ja Ruotsilla suurvaltapoliittista peliään.
Eikä Turkilla ole puhtaat jauhot pussissa.
Turkki on tunkeutunut Syyriaan taistellakseen kurdeja vastaan, mikä on johtanut Turkille asetettuihin aseiden vientikieltoihin. Syyria on ollut kuuma peruna vuodesta 2014 Turkin ja Yhdysvaltain välillä.
Kiristämällä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä, Turkki ja Ergogan haluavat takaisin Yhdysvaltain F-35-hävittäjäohjelmaan.
Pää meinaa tulla kipeäksi, jos yrittää keksiä ratkaisua Turkin uhittelun lopettamiseksi, ja miten pattitilanne Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä voisi ratketa.
Turkin on tavalla tai toisella taivuttava vaatimuksissaan, ja Turkin on saatava Natolta ja Yhdysvalloilta jotain.
Suomen ja Ruotsin keinot ovat vähissä, kun Natolta itseltäkään ei löydy ratkaisua.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Kultaranta-keskusteluissa, että Suomi on tehnyt voitavansa. Valtiojohto ja virkamiehet ovat kaiken aikaa jatkaneet yhteydenpitoa Turkin kanssa, jotta Naton ovet vihdoin Suomelle avautuisivat.
Ergogan puhui eilen puhelimessa Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa – ei edistystä.
Nato-rintamalta ei mitään uutta.
Suuri yllätys olisi, jos Turkki näyttäisi Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle vihreää valoa ja Nato-ovi vihdoin avautuisi.
Jos yhden hyvän asian löytää, se on keskeisten Nato-kumppaneiden antamat turvallisuusvakuutukset Suomelle ja Ruotsille jäsenyysprosessin ajaksi.
Vaikka niin sanottu harmaa aika ennen jäsenyyden hyväksymistä venyisi kohtuuttoman pitkäksi, Suomella ja Ruotsilla ei pitäisi olla suurta hätää.