Tyytymättömyys kytee keskustan puoluekentässä, vaikka sama puoluejohto valittiin jatkamaan tehtävässään Lappeenrannan puoluekokouksessa.
Kentällä on yhä pettymystä menettelytavoista, joilla edellinen puheenjohtaja Katri Kulmuni syrjäytettiin kaksi vuotta sitten hänen johdettuaan puoluetta vain vuoden.
Tuoreena asiana kentällä närästävät viimeisimmät ministerivalinnat. Puheenjohtaja Annika Saarikko nosti Petri Honkosen tiede- ja kulttuuriministeriksi ja kierrätti Antti Kurvisen maa- ja metsätalousministeriksi huhtikuun lopussa.
Maanviljelijöiden ahdinko ja metsänomistajien kohtelu kalvavat keskustalaisia. Monien mielestä pätevä maa- ja metsätalousministeri olisi ollut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntaa johtava agronomi Anne Kalmari, joka on itsekin maatalousyrittäjä.
Saarikon katsotaan ympäröivän itsensä kavereillaan ja päättävää piiriä pidetään liian suppeana.
Miksi nykyinen puoluejohto sitten jatkaa, vaikka kentällä on tyytymättömyyttä eikä puolueen kannatusta ole saatu Saarikon johdolla nousuun?
– Unohdettu kansa ei näissä piireissä pyöri, eräs kokousedustaja tokaisi.
Yksi syy Saarikon jatkoon on se, että keskusta on vaihtanut puheenjohtajaa jo kahdesti tällä vaalikaudella. Toinen syy on se, ettei ketään parempaakaan ole tarjolla.
Keskustan entinen kunniapuheenjohtaja ja moninkertainen ministeri Paavo Väyrynen haastoi Saarikon. Väyrynen sai vaalissa 151 ääntä, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia annetuista äänistä. Lisäksi 25 kokousedustajaa äänesti tyhjää.
Tulosta voi luonnehtia pieneksi protestiksi. Monet pitävät Väyrysen analyysia puolueen tilasta oikeana, mutta Väyrynen hahmona herättää vastareaktioita.
Paavo Väyrynen sai olla yksikseen Lappeenrannan puoluekokouksessa.
Puoluekokouksessa Väyrynen sai olla yksikseen. Toisten mielestä hän saattaa puolueen naurunalaiseksi, toiset kavahtavat hänen ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulostulojaan. Väyrysen perustamia uusia puolueita ei haluta edes muistella. Yhteinen toive on, että Väyrynen olisi osannut jättäytyä taka-alalle arvokkaasti.
Lue lisää: Paavo Väyrynen luki madonluvut puolueelle: Äänestäjien luottamus keskustaan on romahtanut
Sunnuntaina Väyrynen ehdotti, että keskustalle pitäisi laatia uusi periaateohjelma. Väyrysen mielestä sen yhteydessä pitäisi pohtia, mitä keskusta on ja mitkä ovat puolueen tavoitteet. Täpärän äänestyksen voitti varapuheenjohtaja Honkosen esitys, että uutta periaateohjelmaa ei laadita. Nykyinen on vuodelta 2018.
Väyrynen on siinä mielessä asian ytimessä, että keskustalaiset vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että puolueen identiteetti on kateissa. Äänestäjille ei ole selvää, mitä puolue edustaa.
Saarikon katsotaan olevan erinomainen esiintyjä, mutta moni kaipaisi tunteen lisäksi särmää ja konkreettisia tekoja häneltä. Erityistä huolta kannetaan ruoan ja bensan hinnasta, ja keskustalta odotetaan ratkaisuja pienen ihmisen arkeen.
Valtiovarainministerinä Saarikko on avainasemassa päättämässä ruoan arvonlisäveron, bensaveron ja palkkaveron alentamisesta – ja samaan aikaan hankalassa raossa.
Annika Saarikko rakentaa eroa kokoomukseen aluepolitiikan kautta.
Kaikkeen ei ole valtiolla varaa ja vaikka jokin näistä kolmesta veronalennuksesta toteutettaisiin, se ei välttämättä näkyisi juurikaan tavallisen ihmisen arjessa. Ruoan alv:n alennus ei varmuudella siirry hintoihin eikä bensaveron alennus välttämättä näy pumppuhinnoissa.
Tuleviin eduskuntavaaleihin keskusta on ottanut päävastustajakseen kokoomuksen, joka johtaa gallupeja lähes 26 prosentilla. Keskustan kannatus on vaivaiset 12,1 prosenttia. Työstä Saarikko puhui puoluekokouksessa kuin kokoomuslainen konsanaan.
Lue lisää: ”Seuraavakin asia on sanottava ääneen” – Saarikolta selväsanainen viesti ”etuusviidakosta”
– Työn pitää aina olla kannattavampaa kuin joutenolon, Saarikko linjasi.
– Ei ole oikein sekään, että ei vastaanota työtä, jos työtä on tarjolla.
Eroa kokoomukseen Saarikko rakentaa aluepolitiikan kautta. Hän halusi kokoomuksen tyrmäävän keskustan lauantaina tekemän esityksen ”erityistalousalueista” eli vaikeuksissa olevien maakuntien pelastusohjelmasta, jotta näyttäisi sitä, ettei kokoomus ole kiinnostunut koko maan kehittämisestä.
Kokoomuksen haastaminen on ymmärrettävää. Keskustan kannattajat vuotavat tällä hetkellä kokoomukseen, vuoto perussuomalaisiin on jo tyrehtynyt.
Mutta pureeko kokoomuksen kannattajia kalasteleva politiikka siihen porukkaan, joka ei tunnista keskustaa enää omaksi puolueekseen?
Viime eduskuntavaalien jälkeen keskusta piti vaalitappionsa syynä sitä, että Juha Sipilän keskustajohtoinen hallitus teki ”liian kokoomuslaista” politiikkaa. Nyt Saarikko viitoittaa keskustaa samalle tielle.