Kommentti: Paavon kirjoituksesta kohistaan taas – Venäjää myötäilevästä Väyrysestä on tulossa Annika Saarikolle kiusallinen kiviriippa vaalien alla
Paavo Väyrynen (kesk) puhuttaa taas, vaikka keskustan johdossa taatusti toivotaan, ettei Väyrysen ulkopoliittisia kirjoituksia noteerattaisi mitenkään – eikä missään.
Tuoreimmassa blogissaan Väyrynen kirjoittaa, että Suomessa on vallalla voimakkaampi Ukrainan sotaan liittyvä propaganda kuin muissa perinteissä länsimaissa.
Väyrysestä näkemyksineen ja kirjoituksineen on tulossa keskustalle ja sen puheenjohtajalle Annika Saarikolle kiusallistakin kiusallisempi hahmo ensi huhtikuun eduskuntavaalien alla.
Kun Natoon liittyvä Suomi panee Venäjän rajaa kiinni Eurooppaan turistiviisumilla yrittäviltä venäläisiltä ja Venäjällä on aloitettu osittainen liikekannallepano, Väyrynen kulkee omia teitään.
Linja on täysin vastakkainen keskustan johdon kanssa. Vladimir Putin sanoo käyvänsä sotaa länttä vastaan, mutta siitä huolimatta Väyrynen sukii Venäjää ja Putinia myötäkarvaan.
Väyrysen tuore blogi onkin herättänyt hämmennystä varsinkin sosiaalisessa mediassa, vaikkei se ole ensimmäinen laatuaan.
Väyrynen kirjoitti siis perjantaina kirjoituksen suomalaisesta sotapropagandasta ja siitä, miten sitä on käytetty Suomen Nato-hakemuksen taustalla.
– Osittain sotapropagandan voimakkuus selittyy sillä, että historiallisista syistä Suomen kansan keskuudessa on ollut vallalla pelkoa ja suoranaista vihaa Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Siihen näköjään helposti vedotaan, Väyrynen kirjoittaa ja latelee käsityksiään sodan syistä, jonka juuret Väyrynen sijoittaa Yhdysvaltain valtapyrkimyksiin.
”Suomalainen sotaretoriikka” kätkee Väyrysen mukaan alleen ennen muuta sen, että Ukrainan sota alkoi jo yli kahdeksan vuotta sitten.
– Voimakas sotapropaganda selittyy osittain myös sillä, että Ukrainan sotaa on käytetty perusteena Suomen huonosti harkitulle päätökselle hakea jäsenyyttä sotilasliitto Natossa, Väyrynen lisää.
Venäjän sotarikoksia ja siviilien tappamista Väyrynen ei pysähdy mietiskelemään.
Keskustan johdolle, varsinkin puheenjohtaja Annika Saarikolle Väyrysen näkemykset, puheet ja kirjoitukset ovat enemmän kuin kiusallisia, sillä niitä käytetään keskustaa vastaan ja muistutellaan puolueen suomettumismaineesta.
Varsinkin, jos kirjoitukset saavat julkisuutta.
Keskustaan palannut Väyrynen on pyrkimässä takaisin eduskuntaan huhtikuun vaaleissa. Keskustan Peräpohjolan piiri pui ehdokkuutta marraskuussa.
Läpihuutojuttu Väyrysen ehdokkuus ei ehkä ole, sillä vastustustakin on.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Paavo Väyrysen ehdokkuus eduskuntavaaleissa olisi keskustalle kuoleman suudelma
Moni toivoi, että Väyrynen jäisi syrjään ja rauhoittuisi jo ikänsäkin myötä. Väyrynen on 76-vuotias, tosin kolme vuotta esimerkiksi Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bideniä nuorempi.
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) luopui ehdokkuudesta Lapin vaalipiiristä ja perusteli luopumistaan sillä, ettei voi olla samoilla listoilla Venäjä-myönteisen Väyrysen kanssa. Toisaalta Kärnän mahdollisuudet olisivat olleet muutenkin heikot.
– En voi kuin ihmetellä, kuinka Kremlin propagandan äänitorvi voi istua puoluehallituksessamme? Kärnä twiittasi heinäkuussa.
Lue lisää: Mikko Kärnä pitää lupauksensa ja jättää vaalit väliin: ”En kerää ääniä Venäjä-mielisten kanssa”
Mutta Väyrysen suosiotakaan keskusta ei voi ohittaa. Kuntavaaleissa Väyrynen nousi Kemin valtuustoon kaupungin suurimmalla äänimäärällä (566).
Väyrynen valittiin myös Lapin aluevaltuustoon.
Mutta ennen muuta Väyrynen istuu nykyään myös keskustan kovimmassa päätöksentekoelimessä eli puoluehallituksessa.
Ja mahdollisesti ensi huhtikuun jälkeen siis eduskuntaryhmässä.
Keskustan vastustajat käyttävät Väyrystä taatusti hyväkseen. Esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän viestintäasiantuntija Mikko Laakso irvaili, että ääni Väyryselle on ääni Putinille.
Väyrystä leimataan siis kepun omaksi putinistiksi, vaikka hän yrittää panna näkemyksiään myös laajempiin kehyksiin.
Entinen keskustan puheenjohtaja ja pitkäaikainen ulkoministeri Väyrynen palasi keskustan riveihin pitkän poliittisen kiertomatkansa jälkeen kunnolla marraskuussa 2020, kun hän nousi puolueen ruotsinkielisen piirin johtoon ja sai sitä kautta automaattisesti paikan keskustan puoluehallitukseen.
Puoluehallituksessa Väyrynen on istunut sisäsiististi, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyys on nostanut niin sanotun ”vanhan Paavon” esiin.
Keskustassa arvioidaan, että Väyrysen kanssa samassa kimpassa on myös keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen.
Pelkällä olan kohautuksella Saarikkokaan ei voi enää Väyrysen mielipiteisiin suhtautua, sillä kuten sanottu:
Äänessä on keskustan puoluehallituksen jäsen, aluevaltuutettu, kunnanvaltuutettu ja mahdollisesti tuleva kansanedustaja – Väyrysen ainutlaatuista poliittista historiaa unohtamatta.
Väyrynen nousi puoluehallitukseen puheenjohtajaksi syyskuussa 2020 valitun Saarikon aikana.
Saarikko pääsee nyt niiden Väyrysen jälkeisten keskustapuheenjohtajien kaartiin, joka joutuu voimattomana seuraamaan Väyrysen poliittisia ulostuloja – jotka tulevat nyt kaiken lisäksi keskustan ytimeen valitun miehen mandaatilta.
Keskustan Väyrysen jälkeisistä puheenjohtajista vain kaksi on onnistunut näyttämään Väyryselle kaapin paikan, Esko Aho ja Juha Sipilä.
Muilla on ollut vaikeampaa.
Presidentinvaalitkin ovat tulossa.