Kommentti: Vasemmistoliitto kurkottaa jo Nato-jäsenyyden aikaan – ja pyrkii näin sivuuttamaan sisäisen kritiikin
Vasemmistoliitto uusi tänään sunnuntaina puoluekokouksessaan Porissa linjansa Suomen Nato-jäsenyyteen.
Käytännössä kanta jäi kuitenkin linjaamatta. Vanha kielteinen kanta vain tiputettiin ohjelmasta pois.
Myönteinen Nato-kanta olisi mahdollisesti saatu niukalla äänten enemmistöllä puoluekokouksessa läpi, mutta turhaa vastakkainasettelua tahdottiin välttää.
Puolueen puheenjohtaja Li Andersson perusteli yleiskannan jättämistä ohjelmasta pois sillä, ettei osa puolueväestä voisi sitä kuitenkaan allekirjoittaa. Niin jyrkästi kysymys Suomen Nato-kannasta puolueen jäseniä jakaa.
Lue lisää: Nato närästää vasemmistoliitossa – Li Andersson haluaisi puolueen siirtyvän jo eteenpäin
Kuten eräs puolueen piirijohtaja asian muotoili IS:lle. Se, kannattaako vasemmistoliitto jäsenyyttä vai ei, on nyt toissijaista.
Päätös Natosta on joka tapauksessa jo tehty eduskunnassa. Puolueen tiukimmatkaan Naton vastustajat eivät asialle voi enää mitään.
Toukokuussa vasemmistoliiton puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä linjasivat jo, ettei Suomen Nato-hakemus ole sille enää hallituskysymys.
Myös Andersson toivoi tavoiteohjelman hyväksymisen jälkeen, että kysymys itse Suomen Nato-jäsenyydestä voitaisiin nyt jättää taakse ja keskittyä tulevaan.
Sen sijaan ohjelmassa otetaan kantaa siihen, millaista Nato-Suomea vasemmistoliitto toivoo ja millaisena se tahtoo nähdä puolustusliiton roolin tulevaisuudessa.
Puolue siis otti aimo loikan Nato-kriittisyydestä ja siirtyi suoraan aikaan, jossa Suomi on ja vaikuttaa jo Naton jäsenenä.
Puolueen mukaan Suomen jäsenyyden Natossa tulisi esimerkiksi olla puolustuksellinen, eikä maahan tulisi ottaa ydinaseita, pysyviä Naton sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja.
Lue lisää: Vasemmistoliitto äänesti Natosta – tällainen on puolueen uusi kanta
Vasemmistoliiton voikin nähdä olevan Nato-pohdinnoissa jopa pidemmällä kuin osa muista hallituskumppaneista.
Sekä pääministeri Sanna Marin (sd), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) että puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ovat todenneet, ettei Suomen tulisi vielä tässä vaiheessa asettaa itselleen vastaavia ehtoja jäsenyydelle.
Keskustelu Natosta on ollut puolueelle pitkä ja vaikea, sillä kysymys jakaa vasemmistoliittoa rajusti.
Jäsenyydelle on vahva tuki puolueen johdossa.
Andersson totesi, että vasemmistoliitto on aina ollut ja tulee aina olemaan sotaa ja militarismia vastaan. Nämä sanat eivät hänen mukaansa kuitenkaan riitä, kun suurvalta käynnistää tuhoamissodan.
Kevät on hänen mukaansa pakottanut Suomen siirtymään ”abstraktien periaatteiden tasolta” käytännön kantojen ottamiseen.
Anderssonin lisäksi kaksi kolmesta varapuheenjohtajasta kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Vain ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo on kertonut julkisesti vastustavansa jäsenyyttä.
Myös puolueen kannattajista ja äänestäjistä enemmistö on kevään aikana siirtynyt Nato-jäsenyyden kannalle.
Moni puoluekokousedustaja myönsi kuitenkin viikonlopun puheenvuoroissa seuranneensa Suomen tietä Natoon ja siitä käytyä keskustelua surullisena ja pettyneenä.
Andersson kertoi IS:n haastattelussa torstaina, että puolueesta on kevään aikana lähtenyt Naton vuoksi kymmenkunta jäsentä. Etenkin puolueaktiivien keskuudessa esiintyy edelleen paljon kritiikkiä Suomen Nato-jäsenyyttä kohtaan.
Vasemmistoliiton puoluekentän kannatuksesta Nato-jäsenyydelle ei ole aiemmin ollut tarkkaa tietoa. Sunnuntaina saatiin kuitenkin osviittaa siitä, kun puoluekokous päätyi äänestämään uudesta Nato-linjastaan.
Kokouksessa tehtiin puoluehallituksen pohjaesityksen Nato-linjaksi kaksi muutosehdotusta.
Näistä jyrkempi muotoilu kannatti muun muassa sitä, että puolueen kielteinen kanta Natoon säilyisi tavoiteohjelmassa ja puoluejohto velvoitettaisiin toimiin, jotta Suomi pysyy liittoutumattomana.
Lievempi muutosehdotus voitti äänin 173–68. Tyhjää äänesti 29. Lopulta puoluekokous päätti toisessa äänestyksessä pitäytyä alkuperäisessä puoluehallituksen pohjaesityksessä.
Lukemat puoluejohdon tueksi olivat selvät, mutta protestoijien osuus silmiinpistävä.
Andersson voi toivoa, että Nato-jäsenyyden kritisoijat saatiin puoluedemokratialla hiljaiseksi. Hän myönsi kuitenkin itsekin, että Turkki-testi tulee tuskin jäämään Suomen Nato-jäsenyyden viimeiseksi koetinkiveksi.
Toisin sanoen, asiat vielä vaikeutuvat ennen kuin helpottuvat.
Nato-keskustelukaan tuskin loppuu vasemmistoliiton puoluekokoukseen, vaikka puolue kurkottaisi nivuset kipeinä Suomen Nato-jäsenyyden jälkeiseen aikaan.