Koronatartuntoja todettu yli 18 000 viimeisen viikon aikana – Husin Asko Järvinen kertoo, missä tilanteissa hän itse käyttää maskia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi torstaina uudet koronaluvut edellisen viikon ajalta. Tartuntoja on todettu 18 368. Todellisuudessa luku on kuitenkin paljon isompi, sillä monet eivät enää käy erikseen hakemassa todistusta positiivisesta tuloksesta.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen ei ole tilanteesta erityisen huolissaan, vaikka uskoo tartuntoja olevan vähintään kolminkertaisesti virallista lukua enemmän.
– Voi hyvin olla, että niitä on tartuntoja on jopa 6- tai 7-kertaisesti. Eihän kukaan voi tietää tarkalleen noista todellisista tartuntamääristä.
Järvinen muistuttaa, että tällä hetkellä virallisia testejä tehdään pitkälti tartuntatautipäivärahan saamiseksi.
Jos koronatartuntoja olisi todellisuudessa jopa seitsemän kertaa enemmän, olisi tartuntoja edellisen viikon ajalta lähes 130 000.
Husin infektioylilääkäri ei näe kuitenkaan vallitsevaa tilannetta koronan osalta huonona tällä hetkellä.
Järvisen mukaan osastoilla ei juurikaan ole potilaita koronan vuoksi.
– Tämä on odotetunkaltainen tilanne, eli emme varmaankaan pysty tartuntoja täysin estämään.
– Olemme saavuttaneet rokotuksilla pääosin mitä saavutettavissa on, eli se vaikea tautimuoto on pitkälti kadonnut.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ei juurikaan osastoilla ole potilaita, jotka olisivat siellä juuri koronaviruksen vuoksi.
Järvinen muistuttaa, että vaikea tautimuoto on riski tällä hetkellä vain hyvin yksittäisille perussairaille ihmisille.
– Edes ikäihmisillä ei juuri ilmene vaikeaa tautimuotoa, vaan korona on heillä pitkälti joko lievänä tai jopa oireettomana.
– Teho-osastoilla ei juuri koronapotilaita ole, eikä etenkään sillä tavalla, että koronavirus olisi se syy, miksi asiakas on tehohoidossa.
Nykyinen valtavirus on Järvisen mukaan ollut jo pidemmän aikaa BA.5.
Voimakkain tartuntamäärien nousu on Järvisen mukaan alkanut aiemmin marraskuun alkupuolella.
– Se johtuu siitä, kun kevään ja kesän tartuntojen aiheuttama suoja heikkenee, samoin kuin rokotteiden tarjoama lyhytaikainen suoja.
– Rokotteiden antama suoja pysyy kuitenkin hyvänä nimenomaan vaikeaa tautimuotoa vastaan. Se on hyvä muistaa, kun tartuntamääriä ihmetellään.
Jos influenssakausi ja koronaepidemia osuvat samalle ajankohdalle, aiheuttaisi se Järvisen mukaan mahdollisesti painetta terveydenhuoltoon.
– Jos toinen epidemia on voimakas, niin silloin toinen tauti ei yleensä ole samaan aikaan yhtä voimakas, vaan jää ikään kuin toisen varjoon ja voi tulla sitten myöhemmin kovempana epidemiana, Järvinen pyörittelee.
Lue lisää: Lääkärit pelkäävät pahaa influenssakautta – yksi ilmiö saattaa kääntää kurssin
Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen ei juuri vapaa-ajalla maskia enää käytä.
Entäs maskit, päästäänkö niistä enää koskaan eroon?
Järvinen toteaa, että maskin käyttö on muuttunut siinä suhteessa, että nykyään maskilla suojataan itseä, kun ennen sen käytöllä ikään kuin suojattiin kanssaihmisiä.
– Kyllähän yleisessä tiloissa se tartuntariski on kohtalaisen pieni, mikä selittää maskin käytön vähentämistä.
Missä tilanteissa Asko Järvinen itse käyttää maskia?
– Tietenkin potilastyössä eli asiakkaiden kohtaamisessa.
Entä vapaa-ajalla?
– En juuri käytä, mutta saattaisin käyttää jossain tapahtumassa, jossa on paljon porukkaa ja ollaan hyvin tiiviisti.
Häviävätkö maskit koskaan potilastyöstä?
– Kyllä luulen, että ne jossain vaiheessa häviävät, mutta samaan aikaan jatkossa epidemiakautena ja yleisestikin herkemmin tullaan maskia käyttämään, jos henkilökunnassa on vähänkin oireita.
Loppukaneettina Järvinen toteaa koronatilanteen olevan kokolailla hyvän.
– Vaikka rokotteet suojaavat lyhyen aikaa tartunnoilta, antavat ne hyvän suojan vakavaa tautimuotoa vastaan, hän muistuttaa.