Nuoret tarvitsevat koulukodin johtajan mielestä lisää turvallisia aikuisia elämäänsä. Vapaaehtoiset voisivat esimerkiksi harrastaa lasten kanssa tai vetää bändileiriä.
Aikuisten vapaaehtoisten läsnäolo voisi parantaa nuorten elämää myös laitoksissa, uskoo Sippolan koulukodin johtaja Tuija Lindberg.
Kouvolassa sijaitseva Sippolan koulukoti on yksi Suomen viidestä valtion koulukodista.
Lindberg näkee työssään, että yhä useammin nuorelta puuttuu elämän perustaitoja kuten arkirytmi, itsestä ja muista huolehtiminen tai ihan vain liikkuminen.
Syy ei ole nuorissa. Syy on Lindbergin mielestä koko yhteiskunnassa ja kulttuurissamme. Lapset ja nuoret eivät pääse osaksi suurempaa yhteisöä. Perheet ja nuoret jäävät yksin.
– Me olemme aika yksin pärjääviä, suorittavia ja vaitonaisia, Lindberg tiivistää.
Hänen mukaansa suomalaiset eivät uskalla hakea apua ja pitävät vaikeat asiat helposti sisällään. Tämä ratkaistaisiin Lindbergin mielestä sillä, että katse käännettäisiin yksittäisistä nuorista siihen, miten voisimme yhteiskuntana auttaa lapsia ja perheitä.
Yksi keino olisi turvallisten aikuisten määrän lisääminen nuorten elämässä.
– Tarvitsisimme ihmisiä perheiden ympärille.
Vapaaehtoinen voisi harrastaa nuoren kanssa
Ne ihmiset voisivat olla Lindbergin mielestä vapaaehtoisia. Suomessa arvostetaan jo Lindbergin mukaan koulutusta ja ammatillista osaamista, mutta se samalla myös sulkee erilaisia yhteisöjä kuten lastensuojelulaitoksia. Nekin jäävät tavallaan yksin pärjäämään.
Sippolan koulukodin kaltaisia yhteisöjä voisi Lindbergin mielestä avata vapaaehtoisille ympäri Suomen. Vapaaehtoiset voisivat vaikka harrastaa lasten kanssa tai vetää bändileiriä.
– Tämmöinen ovien avaaminen vähän laajemmalle toimijajoukolle voisi tuoda ihmisiä sekä erilaisia mahdollisuuksia ja toimintaa lasten elämään.
Lindbergin mukaan muualla Euroopassa vapaaehtoistyö on arvostettu lisä ansioluettelossa. Sitä se voisi olla myös Suomessa.
Samalla se auttaisi osaltaan sosiaali- ja terveysalaa nykyisessä henkilöstöpulassa. Ammattilaisten työtä vapaaehtoiset eivät korvaisi, vaan he avaisivat maailmaa nuorille.
– Harrastustoiminnassa vapaaehtoistoimintaa on, mutta sitä voisi olla enemmän ihan arjen kouluympäristössä, laitosympäristöissä ja eri paikoissa, missä lapsia liikkuu.
Monta ratkaistavaa asiaa
Nykyisessä systeemissä vapaaehtoistyön lisääminen ei onnistu. Pelkästään tietosuoja estää vapaaehtoisten ottamisen mukaan toimintaan.
Myös monta muuta asiaa pitäisi Tuija Lindbergin mukaan ratkoa käytännön toiminnassa ennen kuin vapaaehtoisia voisi ottaa laitoksien arkeen.
– Ilolla ottaisin meille vapaaehtoisia tänne. Toivon mukaan se olisi lähitulevaisuutta.
Se voisi yksi keino tuoda myös toivoa nuorten elämään, mikä on Lindbergin mukaan erityisen tärkeää. Moni nuori ei näe huomisessa mitään hyvää tai yhtään mahdollisuutta.
– Meidän tehtävä on ajatella niin, että vaikka nuoren elämässä olisi mitä tahansa kuormaa, se maailma näyttäisi valoisammalta ja toiveikkaammalta.
Mitä alle 15-vuotiaille rikoksen tehneille lapsille ja nuorille tapahtuu ja millaista koulukodeissa on? Valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja (vs.) Kaisa Tammi oli Marleena Pellin vieraana Ylen Uutispodcastissa 5.4.
Jos lapsi tekee murhan, minne hän päätyy? Yksi vaihtoehto on koulukoti
