Krista Kiurulta tunteikas vetoomus tiukkojen koronatoimien puolesta – ”En tiedä, meneekö muilla vilunväreet…”
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vetosi perjantaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa poikkeuksellisen voimakkaasti suomalaisiin koronatartuntojen leviämistä rajoittavien toimien puolesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että kouluissa siirryttäisiin etäopetukseen kolmeksi viikoksi jo ensi maanantaina, jotta koronatartuntojen määrää voitaisiin rajoittaa. Useat asiantuntijat ja poliitikot ovat tyrmänneet esityksen tuoreeltaan liian vaikeana toteuttaa ja kohtuuttomana lapsille ja nuorille, joiden koulunkäyntiä ja elämää koronapandemia on jo haitannut merkittävästi.
Pitkäkestoisen koronavirustaudin osalta Kiuru sanoi, ettei Suomessa olla vielä herätty ongelmaan. Tilaisuudessa Kiuru ja johtavat asiantuntijat esittelivät kesällä pitkää koronatautia tutkimaan perustetun työryhmän väliraporttia.
– Suomessa on paljon asiantuntijoita, jotka eivät tunnista lainkaan että meillä esiintyisi pitkäkestoista covid-tautia. Tämä on todella vakava paikka kansallisesti pohtia, että olemmeko me heränneet tähän kysymykseen, Kiuru sanoi.
Päättäjien ja asiantuntijoiden kesken kiistaa herättänyttä kysymystä koulujen pikaisesta sulkemisesta Kiuru kommentoi pitkällä ja tunteikkaalla vastauksella.
– Jos suomalaisessa yhteiskunnassa ei nyt vakavoiduta sen edessä, minkälaisessa tilanteessa sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky on, niin ihmettelen. Meillä on tällä viikolla 40 000 tartuntaa. En tiedä, meneekö muilla vilunväreet, mutta minulla kyllä menee, Kiuru sanoi.
Hän jatkoi huomauttamalla tartuntojen määrän kaksinkertaistuneen kahtena edellisenä viikkona ja muistutti hallituksen päättäneen joulun alla keinoista, joilla koronaviruksen omikron-muunnoksen leviämistä voitaisiin hillitä.
– Kysymys on siitä, kuinka suuri tautitsunami halutaan ottaa. Jos otetaan näin suuri tautitsunami, ja mahdollinen taakka siitä, että nämä nykyiset tartuntamäärät jopa tuplaantuvat, kuten aikaisempi viikkotahti on osoittanut, niin me olemme auttamatta siinä tilanteessa, että seuraavien viikkojen aikana suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky romahtaa, Kiuru varoitteli.
– Me olemme kansallisesti saaneet vain seurata televisiosta, mitä se tarkoittaa monissa muissa maissa. Peruspalveluista vastaavana ministerinä totean, että nyt ei ole enää leikin asia.
Kiurun mukaan perusterveyden kantokyky on jo menetetty esimerkiksi Uudellamaalla, jossa taudinjäljitys ei enää toimi eivätkä testaus tai rokotukset riitä estämään epidemian leviämistä. Kysymys on Kiurun mukaan myös muiden sairaiden mahdollisuudesta saada hoitoa.
– Jos me aiheutamme sen, että myös erikoissairaanhoidon kantokyky tässä maassa pettää, niin olemme erittäin suurissa vaikeuksissa. Viime kädessä koko kansakunnan on päätettävä, että haluammeko me ottaa vakavasti tämän tautitaakan kasvun näin nopealla vauhdilla vai emme.
Koulujen lähiopetukseen liittyvät rajoitukset ovat Kiurun mukaan osa hätäjarrumekanismia, josta hallitus on päättänyt jo aiemmin. Sekä Kiuru että STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila korostivat, että etäopetukseen siirtyminen on yksi viimeisestä keinoista joita viranomaisilla on käytössään ennen poikkeusolojen julistamista.
– Kysymys on siitä, onko ennen poikkeusoloja vielä yksi pysäkki tehtävänä, jossa kaikki viimesijaisetkin työkalupakissa olevat toimet otetaan käyttöön.
Kiuru perusteli etäopetuspäätöksen kiireellisyyttä sillä että taudin levitessä nyt nopeasti jokaisella päivällä on merkitystä.
– Itse pelkään että kouluihin palaaminen ensi viikolla ei ole valitettavasti turvallista.
STM:n esittämiä keinoja koronan leviämisen estämiseksi käsitellään myöhemmin iltapäivällä alkavassa koronaministeriryhmän kokouksessa. Kiurun mukaan kaikilla päättäjillä on riittävästi tietoa siitä, kuinka vakavassa tilanteessa on ollaan.