Kristi Raik: Kriisi on saatu aikaiseksi ja Venäjä näkee reaktiot – Suomi on Itämeren parhaiten varautunut maa

Suojelupoliisin torstaina julkaiseman vuosikatsauksen yhteydessä huomiota herätti arvio, että Venäjä pitää Suomea nyt epäyställisenä valtiona.

– Venäjän suhtautuminen on väistämätön seuraus siitä, että Suomi on liittynyt Natoon, sanoo Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja Kristi Raik.

– Venäjän ajattelu on vuosisatojen ajan ollut, että voidakseen tuntea olonsa turvalliseksi se pyrkii kontrolloimaan naapurimaitaan. Jos naapurimaat liittyvät Natoon, se on Venäjän näkökulmasta kuitenkin huono asia. Tämä koskee erityisesti Ukrainaa, koska se on geopoliittisesti niin merkittävä.

Supon päällikkö Antti Pelttari korosti vuosikatsauksen julkaisun yhteydessä, että vaikka Nato-jäsenyys voi lisätäkin Venäjän toimeliaisuutta Suomea kohtaan, se kuitenkin kokonaisuudessaan lisää turvallisuutta.

Tästä Raik on samaa mieltä.

– Venäjä ei halua sotilaallista yhteenottoa Naton kanssa, vaikka se pyrkiikin rikkomaan Naton yhtenäisyyttä. Se tietää olevansa sellaisessa Natoa heikompi.

Suomea Raik pitää hyvin valmistautumisena ja vastustuskykyisenä.

– Itämeren maista Suomessa on eniten mietitty asioita. On tehty varautumistöitä viranomaisten ja myös yrityssektorin kanssa.

Raikin mukaan yhteistyö Suomen ja Viron viranomaisten, myös turvallisuuspoliisien Supon ja Viron Kaitsepolitseiametin kanssa on toimivaa.

– Suomen Nato-jäsenyys on entisestään poistanut esteitä ja helpottanut yhteistyötä.

Viikonloppuna Suomen ja Viron välisessä Balticconnector-kaasuputkessa havaittiin vuoto, jonka korjaaminen voi kestää kuukausia. Suomessa hallitus ja viranomaiset ovat korostaneet, että mahdolliset syylliset pitää rauhallisesti selvittää. Viron linja on ollut samanlainen.

Monien asiantuntijoiden mielestä jäljet osoittavat Venäjälle.

”

Kriisi on saatu aikaiseksi ja Venäjä näkee reaktiot.

Kristi Raikin mielestä Suomen ja Viron vastaus on ollut ”hyvin koordinoitu ja rauhallinen”.

– Näytetään, että pystytään tulemaan tämän kanssa toimeen ja että tällaiseen on varauduttu. Keskustellaan siitä, että varautumista voidaan vahvistaa.

Venäjä voisi saada arvokasta tietoa siitä, miten Suomi ja Viro toimivat.

– On tiedossa, että putkirikko ei aiheuta käytännön vahinkoa, mutta kriisi on saatu aikaiseksi ja Venäjä näkee reaktiot.

Raikin mukaan Venäjän vaikuttamistoimia tapahtuu koko ajan Baltiassa.

– Viime päivinä sadoille kouluille Virossa ja Latviassa on lähetetty venäjänkielisiä uhkausviestejä. Ne ovat olleet perättömiä, mutta aiheuttavat pelkoa, hän kertoo.

Venäjän päähuomio on sen Ukrainassa käymässä hyökkäyssodassa. Nato-maiden tiukka vastaus ja tuki Ukrainalle on yllättänyt sen. Venäjä pyrkii jatkuvasti murentamaan läntistä rintamaa.

Viime viikkoina on merkkejä, että tällaista todella olisi tapahtunut. Puolasta annettiin lausuntoja, että maa voisi lopettaa aseapunsa Ukrainalle. Slovakiassa vaalit voitti Venäjään myötäsukaisesti suhtautuva puolue. Yhdysvaltain kongressissa on ollut kiistoja Ukrainan tukemisesta.

Kristi Raikin mukaan rintama ei ole rakoilemassa ja huolia ei kannata liioitella.

– Puola ei ole lopettamassa aseapuaan, kyse on sisäpolitiikasta. Eniten toivoa Venäjällä asetetaan Yhdysvaltain tapahtumille erityisesti ensi vuoden presidentinvaaleille, Raik sanoo.

– Venäjän toivo voi olla kuitenkin liiallinen. Vaikka Trump voittaisikin, hän ei halua näyttää häviäjältä Ukrainassakaan.