Kuningatar Margareetan avioliitossa nähtiin monenlaista – puolison möläytys juhlaillallisilla poiki tapahtumaketjun, jonka kuningatar kuittasi kuudella sanalla
”Rakas täti Daisy”. Näillä sanoilla Euroopan kuninkaalliset aloittivat videotervehdyksensä Tanskan kuningatar Margareetalle vuosi sitten hänen juhliessaan pyöreitä koronapandemian keskellä.
Sanat kertovat paljon. Margareeta on hallinnut Tanskaa 14. tammikuuta tasan 50 vuotta, mutta onnistunut silti pysymään niin toisille valtioiden päämiehille kuin koko Tanskan kansalle helposti lähestyttävänä ihmisenä.
Kuningattaren lempinimi Daisy tarkoittaa kaunokaista ja päivänkakkaraa, mutta Margareeta on aina näyttänyt itsestään myös muita kuin kuninkaallisiin naisiin yleensä liitettyjä söpöjä ja sovinnaisia piirteitä. Tanskan 81-vuotias kuningatar esimerkiksi sauhuttelee yhä lähes kaksi askia päivässä eikä ihan mitä tahansa savukkeita. Lehtitietojen mukaan kuningattarelle kelpaavat vain kreikkalaisen Karelia-merkin tupakat, jotka sisältävät niin paljon tervaa, ettei niitä saa myydä Tanskassa tai Ruotsissa lainkaan.
Margareeta ei ole aikeissa lopettaa, vaikka tupakoikin nykyään ilmeisesti vain privaatisti.
– Jos luovun kruunusta, silloin lopetan polttamisen, hän on luvannut.
Lause on vitsikäs, sillä yleisesti tiedetään, ettei Margareeta aio luopua kruunusta ennen kuolemaansa.
– Tämä työ saadaan, kun vanha kuningas tai kuningatar kuolee. Kyse ei ole elinkautisesta, mutta elämänmittaisesta palveluksesta kyllä.
Tupakkanaisena tunnettu Margareeta ei ole lopettanut polttamista, mutta tekee sen nykyään kameroiden ulottumattomissa.
Margareeta on sanonut, ettei hän ole ollut täydellinen isoäitikään. Hän nauttii poikiensa perheiden seurasta, mutta ei ehdi nähdä kahdeksaa lastenlastaan niin usein kuin haluaisi. Kuvassa Margareeta ja Henrik yhdessä Frederikin perheen kanssa vuonna 2015.
Margareeta on palvellut roolissaan nyt puoli vuosisataa. Sattumalla on ollut näppinsä pelissä, sillä alun perin hänestä ei pitänyt koskaan tulla Tanskan kuningatarta.
Margrethe Alexandrine Þórhildur Ingrid syntyi 16. huhtikuuta 1940 Tanskan kruununprinssi Frederikin ja kruununprinsessa Ingridin esikoislapseksi vain viikko sen jälkeen, kun saksalaiset olivat miehittäneet Tanskan. Ensimmäiset elinvuotensa pikkuprinsessa eli sodan varjossa. Hän muistaa, kuinka perhe joutui hakeutumaan suojaan linnan kellariin.
Sota-ajassa oli myös pienet mukavat hetkensä. Pikku-Margrethe kertoi vanhemmilleen lahjoittaneensa karamellinsa tanskalaiselle vastarintamiehelle, mutta kuningaspari ei uskonut tarinaa. Lähes 20 vuotta sodan loppumisen jälkeen vuonna 1966 tanskalainen mies nykäisi Margrethea hihasta tämän vieraillessa Argentiinassa ja kertoi saaneen prinsessalta aikoinaan makeisia.
Parikymppisenä Margrethe tiesi jo, mikä vastuu häntä tulevaisuudessa odottaisi. Hänen isänsä oli noussut kuninkaaksi vuonna 1947. Kuningatar Ingrid oli synnyttänyt kolme tytärtä ja oli selvää, ettei lapsia enää tulisi lisää. Tanskan perustuslakia päätettiin muuttaa niin, että myös nainen voisi periä kruunun, jos hänellä ei olisi veljeä.
Margareetalla on kaksi siskoa. Benedikte (keskellä) on läheinen, mutta Kreikan viimeisen kuninkaan kanssa naimisiin menneen Anne-Marien (vas.) kanssa kuningatar soittelee vain jos asiaa. Sisarusten suhteen viileyttä on puitu lehdistössä.
Tammikuussa 1972 kuningas Frederik menehtyi lyhyen sairastamisen päätteeksi. Margrethesta tuli kuningatar Margareeta vain 31-vuotiaana.
Hän haki voimaa uuteen tehtäväänsä toisen nuoren kuningattaren esimerkistä. Ison-Britannian kuningatar Elisabet oli noussut valtaan 25-vuotiaana.
– Minusta todella tuntui valtaannousuni päivänä siltä, että minun täytyy ymmärtää omistaa elämäni kansakunnalle kuten Elisabet oli tehnyt. Siinä mielessä hän on ollut hyvin tärkeä minulle, Margareeta on kuvaillut.
Margareetaa ja Elisabetia yhdistää yllättävä nousu kruununperijäksi ja hallitsijaksi, vuosikymmenten kausi kuningattarena ja yhteiset sukujuuret, mutta muuten he eivät voisi olla kauempana toisistaan. Elisabet näyttää itsestään lähinnä vain julkisen roolinsa, mutta Margareeta on halunnut tuoda esiin myös itselleen henkilökohtaisesti rakkaita asioita.
Prinssi Henrik teki selväksi olevansa myös tyytymätön elämäänsä kuningattaren varjossa. Paria yhdisti perhe ja kulttuuri.
Jo ennen valtaannousua nuorelle prinsessalle tapahtui elämäntapahtumista kenties ikimuistoisin – hän rakastui. Tuleva kuningatar opiskeli kauppatieteitä 60-luvulla Lontoossa ja nautti suurkaupungin kulttuurielämän kiivaasta sykkeestä. Eräillä siellä vietetyillä päivällisillä vuonna 1965 hän tapasi ranskalaisen diplomaatin, kreivi Henri de Laborde de Monpezatin.
– Hän puhui vilkkaasti. Hän oli kiinnostunut kulttuurista. Hän oli vakava ja näytti suurta viisautta yhdistettynä rehellisyyteen. Tunsin suurta vetoa häneen, Henri on kuvaillut ensimmäistä tapaamista tulevan puolisonsa kanssa.
Ei aikaakaan, kun liekki roihahti kunnolla myös prinsessassa.
– Minussa syttyi yhtäkkiä tuli. Horisontti paloi. Olimme hullun rakastuneita, Margareeta on luonnehtinut.
Kaikki soivat nuorelle naiselle onnen, mutta 60-luvulla maailma oli vielä perinteinen. Kysymyksiä herätti, kuka mies hyväksyisi tulevaisuutensa ainaisena kakkosena ja etenkin, olisiko sopiva mies Henri Monpezat, joka oli saanut rakastettuaan konservatiivisemman kasvatuksen. Häntä kuvailtiin yhdistelmäksi herrasmiestä ja playboyta.
Pari päätti yrittää. He menivät naimisiin kaksi vuotta ensitapaamisensa jälkeen vuonna 1967 ja Henristä tuli tanskalaisittain prinssi Henrik. Prinssi Frederik syntyi vuonna 1968 ja prinssi Joachim vuotta myöhemmin. Vain muutaman vuoden päästä Margareeta nousi valtaan.
Kuningatar on aina onnistunut nauttimaan kansalaistensa keskuudessa suurta suosiota, mutta perhe-elämä on tarjonnut myös ongelmia. Yksi julkisuudessakin käsitellyistä ristiriidoista on se, millainen Margareeta on ollut äitinä. Pikkuprinssejä hoiti ja heidän peräänsä katsoi peräti 24 vuotta lastenhoitaja Elsa, joka palkattiin Frederikin ollessa kolmikuinen. Elsa oli se, joka herätti, syötti, puki, riisui ja ulkoilutti kuningattaren pojat. Omassa elämäkerrassaan Frederik kutsuu Elsaa varaäidiksi.
– Vanhemmillamme oli erilainen ja etäisempi suhde meihin poikiin, Frederik on kertonut.
Kuningatar on pahoitellut sitä, etteivät he olleet Henrikin kanssa enemmän läsnä poikiensa lapsuudessa. Pojat ovat kritisoineet äitiään myös muusta. Frederik on kertonut tunteneensa itsensä pitkään epävarmaksi omassa roolissaan ja kokeneensa, ettei saanut vanhemmiltaan varmaa ohjausta rooliinsa kruununperijänä.
Margareeta on nykyään läheinen poikiensa Frederikin ja Joachimin kanssa. Näiden lapsuudessa poikia hoiti ennen kaikkea lastenhoitaja.
Hänen pikkuveljensä Joachim taas on kokenut olleensa tuuliajolla vastakkaisesta syystä. Hän on aina ollut kakkonen suhteessa Frederikiin, eikä ole tiennyt, miten elää siinä roolissa. Saman asian kanssa kipuili myös prinssi Henrik, joka toden totta ei täydellisesti sopeutunut elämään vaimonsa varjossa.
Henrikin mielipide tuli tiettäväksi useasti, muun muassa uudenvuoden vastaanotolla 2002, jolloin kruununprinssi Frederik isännöi juhlaillallisia kuningattaren ollessa estynyt.
– Olen vuosia ollut Tanskassa numero kakkonen ja olen tottunut siihen. Kaikkien näiden vuosien jälkeen en aio siirtyä hierarkiassa kolmoseksi, Henrik möläytti juorulehdille, pakkasi laukkunsa ja lähti linnaansa Ranskaan.
Prinssipuoliso palasi, kun kuningatar Margareeta kävi hänet sieltä hakemasta.
– Avioliitto on kuin sää. Se vaihtelee, Margareeta on todennut suorasukaiseen ja rehelliseen tapaansa.
Viimeisenä yhteisinä vuosinaan Margareeta ja Henrik viettivät pitkiä aikoja erillään, mutta nauttivat myös yhteisestä ajasta. Dementiaa sairastanut Henrik menehtyi vuonna 2018.
Hautajaisissaan hän yllätti kuningattaren viimeisen kerran. Kukat oli kirkossa aseteltu prinssin toiveesta kuin puutarhaksi. Se oli viittaus hänen rakkauteensa kuningatarta kohtaan ja 51 vuotta aiemmin pidettyyn hääpuheeseen.
– Tulin kukkien maasta kukkivaan puutarhaan. Mutta tyttö oli kuitenkin puutarhan kaikkein ihanin koriste, Henrik lausui vastavihitylle vaimolleen.
Hänen hautajaisissaan Margareeta itki.
Pohjoismaiden kuninkaalliset ovat läheisiä ystäviä, mutta myös sukulaisia. Kuningatar Margareeta on Ruotsin kuninkaan Kaarle Kustaan serkku. Kuvassa lisäksi Norjan hallitsijapari.
Miniä, kruununprinsessa Mary on läheinen anoppinsa kanssa. Vuodesta 2019 Mary on saanut sijaistaa hallitsijaa, mitä oikeutta prinssipuoliso Henrik ei koskaan saanut.
Vaikka kuningatar suri puolisoaan, hän on hallinnut Tanskaa omana kukoistavana itsenään myös sen jälkeen. Kuningatar harrastaa esimerkiksi arkeologiaa ja kuvataiteita. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja kuvittanut kirjoja salanimellä, tunnetuimpana työnään J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta.
– Olin maalannut, piirtänyt ja kuvittanut monta vuotta, kun ajattelin, että ei, en laita näitä vain pöytälaatikkoon, vaan haluan, että ne nähdään ja arvioidaan. Ehkä ihmiset pyörtyvät kauhusta, mutta se on, mitä haluan tehdä.
Margareeta on myös muun muassa puvustanut balettiteoksia ja suunnitellut omia asujaan. Häntä ylistetään näyttävästä, värikkäästä tyylistään.
Ikääntyessään Margareeta on joutunut luopumaan esimerkiksi hiihtämisestä ja juhlavastaanotoilla hän toivottaa vieraat tervetulleeksi mieluiten istuen. Muuten hallitsijan terveys on yhä hyvä. Äidin rinnalla prinssit Frederik ja Joachim.
Margareeta piti perinteisen uudenvuodenpuheensa pandemian keskellä. 50-vuotisjuhlatapahtumia on siirretty kesään, sillä suosittu kuningatar haluaa juhlia yhdessä kansansa kanssa.
Tanskalaisten keskuudessa nyt 50 vuotta hallinnut Margareeta ja monarkia ylipäänsä ovat yhä hyvin suosittuja. Syyksi on arveltu tanskalaisten kansallistunnetta ja kuningattaren kansanomaisuutta. Samaa piirrettä arvostettiin jo hänen isässään kuningas Frederikissä, jonka kerrottiin viihtyvän paremmin Nyhavnin sataman kapakoissa kuin kuninkaanlinnassa.
Kuningatar on kiitollinen suhteestaan kansaansa ja hyväksynyt sen, että joskus hänenkin aikansa on ohi.
– En usko, että edessäni on enää kymmentä vuotta, Margareeta arvioi vuosi sitten täytettyään 80.
Lähteet: Monarkian muruset – kaiken maailman kuninkaallisia, Under Bjaelken – Et portraet af Kronprins Frederik, Wikipedia, BBC, Svenks Damtidning ja Alt.