Kuntapolitiikan professori puolittaisi valtuutettujen määrän – poliitikkojen mielestä vähennys romuttaisi demokratiaa

Kaupungin henkilöstö väheni kuudellatuhannella, sopimuksia siirrettiin organisaatiosta toiseen tuhannen hyllymetrin verran, budjetti pieneni noin 900 miljoonalla eurolla.

Kaikki tämä tapahtui vuodenvaihteessa, ja silti Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu yhä samankokoisena kuin ennen hyvinvointialueiden perustamista.

Kun iso osa kuntien tehtävistä on siirtynyt pois kuntien harteilta, pitäisikö valtuustojen pienentyä aiemmasta?

Tätä on kysynyt viime aikoina Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri. Hänen mielestään päätöksenteko sujuvoituisi pienemmällä päättäjämäärällä.

Hänestä valtuutettujen määrän väheneminen saattaisi jopa nostaa kiinnostusta kuntavaaleihin niin äänestäjien kuin ehdokkaiksi hakeutuvien keskuudessa.

– Ehdokkaitahan on vaikea löytää riittävästi jo nyt. Jos kilpailua tulisi enemmän, tällä voisi olla vaaleihin hyvä vaikutus, Haveri pohtii.

Päättäjät miettivät, miten demokratia toteutuisi pienemmällä valtuustolla

Ylen haastattelemat kuntapäättäjät eivät tyystin tyrmää ajatusta valtuustojen pienentämisestä. He kantavat valtuutettujen määrän mahdollisessa vähenemisessä huolta alueellisen demokratian toteutumisesta sekä pienryhmien asemasta.

Tampereen kokoomuslainen pormestari Anna-Kaisa Ikonen peräänkuuluttaa laajapohjaisen demokratian merkitystä. Laajaan valtuustoon mahtuu erilaisia näkemyksiä.

– Valtuustossa vaikuttaa erityyppisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä. Sekin on oma arvonsa, joka tässä kannattaa ottaa huomioon. Aina ei ole hyväksi pelkkä tehokkuus ja pienuus vaan myös se, kuinka eri alueiden ääni tulee kuuluville, Ikonen sanoo.

Kuntapolitiikan professori Arto Haveri ei kanna huolta kuntien jokaisen kulmakunnan kuulluksi tulemisesta.

Hänestä kuntademokratiassa on meneillään merkittävä murros kohti digitalisaatiota ja osallistavaa demokratiaa. Se taas pienentää valtuustojen merkitystä vähä vähältä.

Haverisesta valtuutettujen määrän väheneminen pakottaisi kuntia kiinnittämään huomiota ja siirtämään kuntalaisten kuulemisen painopisteitä uusiin toimintamalleihin. Ne taas voisivat tuoda esimerkiksi keskustaajamien ulkopuolella asuvien näkemyksiä aiempaa paremmin päätöksenteon tueksi.

Tämänhetkinen järjestelmä ei tätä Arto Haverin mielestä vielä tue.

– Jo nyt kunnissa on ollut kuntalaisraateja ja vastaavia, tai digialustalla toteutettavia erilaisia kyselyjä ja asuinalueen suunnittelun työkaluja. Tämä on aivan uudenlainen tapa ymmärtää demokratia osallistavana ja aktiivisena asiana, ei pelkästään valtuutettujen toimintana, Haveri sanoo.

Pikkukunnassa painotetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä

Valtuustojen koon pienentämiseen ei lämmetä myöskään noin 4 500 asukkaan Vesilahdella. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ari Arvela (kesk.) kiinnittää pienessä kunnassa huomion erityisesti luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyöhön.

Hän ei lähtisi tässä vaiheessa tekemään äkkinäisiä liikkeitä valtuustojen koon tai lautakuntien määrän suhteen.

– Kyllä kuntalaiset tarvitsevat nykyisen kaltaisen organisaation, jotta asioita saadaan hoidettua. Luottamushenkilöorganisaation kautta saadaan paljon hyviä asioita mukaan viranhaltijoiden valmistelun tueksi. Tämä on hyvä konsensus, jonka kanssa on hyvä mennä eteenpäin, Arvela sanoo.

Valtuustojen minimikoko määritetään laissa

Valtuustojen koon päättäminen ei ole yksinomaan kuntien hallussa. Valtuuston koon minimin määrittää kuntalaki.

Sekä Vesilahdella että Tampereella valtuustot ovat lain määrittämää minimiä isompia. Vesilahdella valtuutettujen määrää on laskettu hiljattain, kun muuttovoitto kuntaan ei ollutkaan niin suurta kuin aiemmin oli arvioitu. Tampereella valtuutettujen määrä on 67. Sitä ei olla vähentämässä vaan määrää pidetään ideaalina tulevaisuutta ajatellen.

– Me olemme jo aivan siinä hilkulla, että asukasmäärä menee yli 250 000. Silloin valtuuston koko on jo lain mukaan jatkossakin 67, pormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoo.

Uusi eduskunta tullee tarkastelemaan kuntien hallintomallia

Uusi eduskunta joutunee ottamaan kantaa myös kuntalain osalta valtuutettujen lukumääriin. Poliittinen päätös valtuustojen koon pienentämisestä ei tule olemaan helppoa, sillä asia herättää poliitikoissa monenlaisia mietteitä. Oman puolueen paikallispoliitikkoja ei haluta hevillä suututtaa, kun taustalla on jo yksi merkittävä alueuudistus.

Yhä eduskuntavaaliehdokkuuttaan pohtiva Anna-Kaisa Ikonen uskoo, että uusi eduskunta tulee joka tapauksessa arvioimaan uuden hallintomallin toimivuutta.

Samassa yhteydessä tulee paneutua myös kunnallisen hallinnon kehittämiseen. Silloin esiin noussee myös valtuutettujen määrä.

– Kuntien rooli on muuttunut. Uskon, että tästä asiasta uusi eduskunta keskustelee. Tähän asti Suomessa on ollut aika tavalla yhtenäinen kuntamalli, mutta jatkossa erityyppisillä kunnilla voi olla vähän erilaisia rooleja, Ikonen pohtii.

Lakimuutokset ja niiden valmistelu eduskunnassa on aikaa vievää touhua. Professori Arto Haveri kehottaa kuntia valmistelemaan muutosta jo nyt.

– Nyt olisi ihan erinomainen tilaisuus tällä kuntavaalikaudella katsoa koko järjestelmän kokonaisuus, eli valtuutettujen määrä ja lautakunnat. Ehkä viranhaltijapuolellakin voisi olla jotakin uudistamistarpeita. Koko hallintojärjestelmä olisi nyt hyvä kammata läpi.

Valtuutettujen määrä on Vesilahdessakin varmasti yksi valtuustoseminaarin asia tämän valtuustokauden aikana. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ari Arvela toppuuttelee äkillisten muutosten tekemistä.

– Näen, että nopeita äkkinäisiä liikkeitä ei olisi syytä tehdä, ettei mennä ihan ojasta allikkoon.

Pitäisikö valtuustojen kokoa pienentää? Voit kommentoida aihetta perjantaihin 3. helmikuuta kello 23:een saakka.