Kymmeniä vuosia kätilönä toiminut Marjut Heikintalo synnytyssairaaloiden tilanteesta: ”Olo on epätodellinen”
Synnytyssairaaloiden lakkauttaminen uhkaa ruuhkauttaa jäljelle jääviä sairaaloita entisestään. Uudellamaalla Lohjan sairaalan synnytysten tulevaisuus on vaakalaudalla.
Suomi on ollut yksi maailman turvallisimmista maista synnyttää ja syntyä, mutta onko se sitä myös tulevaisuudessa?
Miten synnytyspalveluiden supistaminen ja sairaaloiden lakkauttaminen vaikuttavat äitien ja eritoten vauvojen turvallisuuteen?
Asiasta ovat huolissaan paitsi monet odottajat myös synnytysten ammattilaiset, kätilöt.
– Pitääkö tapahtua jotakin tosi ikävää, surullista ja peruuttamatonta, kun ajatellaan synnyttäjää, vastasyntynyttä tai syntymätöntä lasta? Se on kaikkein kauhein skenaario, sanoo Lohjan sairaalan kätilö Marjut Heikintalo.
Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain vuonna 2022 Jorvin sairaalassa sattuneesta tapauksesta, jossa Potilasvakuutuskeskuksen mukaan vauva kuoli kohtuun, koska äitiä ei otettu sairaalaan ajoissa. Vauvansa sydänäänistä huolissaan ollutta äitiä oli puhelimessa kehotettu olemaan kotona ja äidille oli viitattu synnytyssairaalan ruuhkaan.
Ilta-Sanomat kertoi hiljattain tapauksesta, jossa tyttövauva kuoli Naistenklinikalla vuonna 2017 hapenpuutteeseen, koska sektio tehtiin liian myöhään. Tuomion mukaan Naistenklinikalla oli ollut kiireinen ja kaoottinen yö.
Ilta-Sanomien haastattelemat kätilöt eivät ota kantaa edellä mainittuihin tapauksiin, mutta puhuvat aiheeseen liittyvästä syvästä huolestaan.
Helsingin Sanomien mukaan Husin yhtymähallitus on esittänyt synnytysten lakkauttamista kokonaan Lohjan sairaalassa.
Synnytyssairaaloiden harventamissuunnitelmat ihmetyttävät kätilöitä, sillä usein kaikki Uudenmaan alueen synnytysyksiköt ovat täynnä. Kun synnytystoiminta on ensi kesänä tauolla Lohjalla, kätilö Marjut Heikintalo siirtyy töihin Naistenklinikalle Helsinkiin.
– Silloin, kun on kipeä synnyttäjä langan toisessa päässä ja hänelle pitää osoittaa toista paikkaa, harmittaa näiden ihmisten puolesta. Olo on tällä hetkellä epäuskoinen, epätodellinen ja erittäin harmistunut, sanoo yli 30 vuotta kätilön ammattia harjoittanut Heikintalo.
Kätilöopiston sairaala Helsingissä suljettiin vuonna 2017. Kuvassa äiti ja vauva Kätilöopiston sairaalassa lokakuussa 2017.
Lohjan sairaalan lisäksi synnytykset uhkaavat loppua Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Ne eivät kuitenkaan ole ainoat vaakalaudalla olevat synnytyssairaalat.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvitystyöryhmä esitti alkuvuodesta, että jokaisella hyvinvointialueella Uuttamaata lukuun ottamatta olisi vain yksi päivystävä sairaala. Lisäksi yliopistosairaalat säilyisivät.
Suomessa on tällä hetkellä viisi poikkeusluvalla toimivaa synnytyssairaalaa, joissa kussakin on alle tuhat synnytystä vuodessa: Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kainuun, Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaala. Nyt STM:n raportissa esitetään poikkeuslupamenettelystä luopumista.
Lakiesityksen päivystysten ja erikoissairaanhoidon työnjaosta on määrä lähteä lausuntokierrokselle toukokuussa. Uuden lainsäädännön on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2026 alussa, sosiaali- ja terveysministeriöstä tiedotetaan.
Ministeriö perustelee synnytyssairaaloiden harventamista henkilöstövajeella ja hyvinvointialueiden säästötarpeella.
Kätilöitä edustava Suomen Kätilöliitto pitää politiikkaa lyhytnäköisenä.
– Kun palvelut ovat kauempana, voi käydä niin, ettei palveluihin päästä oikea-aikaisesti, ja se on turvallisuusriski. Voi olla, että se vaikeuttaa ihmisten hakeutumista sairaalaan omaehtoisesti, jolloin jää havaitsematta joitakin ongelmia, joita olisi voitu ehkäistä hyvissä ajoin, arvioi Kätilöliiton puheenjohtaja Päivi Oinonen.
Matkasynnytykset ovat jo lisääntyneet Husin alueella, kun synnytyssairaaloita on lakkautettu ja jäljelle jääneet sairaalat ovat ruuhkautuneet, Oinonen sanoo.
– Matkasynnytys on turvallisuusriski, eikä ambulansseja ja ensihoitajia välttämättä riitä mahdollisesti lisääntyviin kuljetuksiin. Ambulanssikustannukset voivat kasvattaa hyvinvointialueen kustannuksia, Oinonen huomauttaa.
Lohjan sairaalalla on ollut käytössään oma erityinen toimintamallinsa, Kätilö kentällä -toiminta. Kätilö kentällä -mallissa Lohjan sairaalan synnytysosaston kätilöt ovat valmiudessa lähtemään ensihoidon kenttäjohtajan kanssa auttamaan matkasynnytyksissä, eli tilanteissa, joissa voidaan olettaa vauvan syntyvän jo matkalla kohti sairaalaa.
Samalla kun synnytystoiminta Lohjan sairaalassa lakkaa kesäksi, myöskään Kätilö kentällä -toimintaa ei pystytä järjestämään.
– Esimerkiksi Hangosta on matkaa Hyvinkäälle tai Espoon sairaalaan. Lohja olisi huomattavasti lähempänä, Kätilö kentällä -toiminnassa vahvasti mukana oleva Heikintalo sanoo.
Synnytyspalveluissa olisi jo nyt parantamisen varaa: Uudellamaalla iso osa synnyttäjistä on maahanmuuttajia, joilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa siitä, miten Suomen palveluverkko toimii. Synnytysvalmennus on tänä päivänä vaihtelevaa: ruotsinkielisille saattaa olla tarjolla paperimoniste tai nettivalmennus, mutta maahanmuuttajille ei välttämättä ole tarjolla sitäkään vähää.
– Tietopohja on erilainen. Ihmiset eivät välttämättä tiedä, missä tilanteessa sairaalaan täytyisi hakeutua ja milloin ei, Kätilöliiton puheenjohtaja Oinonen huomauttaa.
Viime vuosina synnytyksiä on ollut paljon kesäkuukausina, jolloin myös kätilöt ja lääkärit lomailevat.
Viime vuosina synnytyksiä on ollut paljon etenkin heinä- ja elokuussa, jolloin myös kätilöt ja lääkärit lomailevat. Suurin osa synnytyksistä keskittyy Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle. Samoilla alueilla asuu myös enemmän maahanmuuttajia, jotka saavat tilastojen mukaan kantasuomalaisia enemmän lapsia.
– Potilaalla on oikeus saada hoitoa. Jos ei pääse koulutetun kätilön ja synnytyksen hoidon ammattilaisen hoitoon, onhan se todella ikävää, jos siitä syystä synnytys tapahtuu suunnittelemattomasti kotona tai matkalla sairaalaan, Oinonen pohtii.
Tällaiset kokemukset voivat murentaa turvallisuudentunnetta ja aiheuttaa synnytyspelkoja ja -traumoja. Synnytyssairaaloiden ruuhkien vuoksi osa synnyttäjistä pelkää jo, ehtivätkö tai pääsevätkö he siihen sairaalaan, johon he toivovat pääsevänsä.
”
Potilaalla on oikeus saada hoitoa.
– Pitäisi kiinnittää huomiota kätilöiden työoloihin ja työnkuvaan, jotta kätilöillä olisi aikaa hoitaa ja olla läsnä. Sillä on tutkitusti merkitystä synnyttäjän synnytyskokemukseen, turvallisuudentunteeseen ja siihen, miten hän kokee tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi ja miten hän kokee saaneensa tietoa synnytyksen kulusta.
Kun matka sairaalaan pitenee, moni voi lähteä synnyttämään varmuuden vuoksi liian aikaisin, mikä pahentaa entisestään synnytyssairaaloiden ruuhkaa.
– Synnytyspelot varmaan lisääntyvät, kun ihmiset joutuvat miettimään, minne he mahtuvat vai mahtuvatko minnekään. Voivatko esimerkiksi synnytyspeloista johtuen sektioiden ja toimenpidesynnytysten määrä tulevaisuudessa kasvaa, Heikintalo kysyy.
Lohjan sairaalassa tehdään ultraäänitutkimuksia odottaville äideille synnytyssalin ja lapsivuodeosaston kanssa samassa kerroksessa. Kun vauvaa odottavat perheet näkevät etukäteen synnytyssairaalan ja tapaavat kätilön, jo se voi helpottaa monen pelkoja.
Pienessä yksikössä on satsattu myös imetyksen tukeen ja ohjaamisen synnytyksen jälkeen.
Heikintalon mukaan Lohjan sairaalan synnytysosastolla on Husin alueen pienin sektioprosentti. Lohjan synnytysyksikössä asiakastyytyväisyys on ollut yli 90 prosenttia, kun koko Hus-alueen keskiarvo on noin 77 prosenttia.
Pienen sairaalan edut menetetään, jos toiminta lakkaa.
– Kätilöopistolla Haikaranpesässä oli hyvin samantapaista toimintaa. Kun Kätilöopisto lakkautettiin 2017, jouduin etsimään uuden paikan ja nyt on sama edessä, Heikintalo sanoo.
Palvelujen heikentyminen voi vaikuttaa kielteisesti myös suomalaisten laskusuunnassa olevaan syntyvyyteen, kokenut kätilö uskoo.
Palvelujen heikentyminen voi vaikuttaa kielteisesti myös laskusuunnassa olevaan syntyvyyteen.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoi Helsingin Sanomille, että syntyvyyden laskua korjatakseen hän satsaisi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, synnytyssairaaloiden tasoon sekä vauvaperheiden ja äitien hyvinvointiin.
Kätilöliiton puheenjohtaja pohtii, että osalle voi tulla vastareaktio lastenhankintaan, jos koetaan, ettei yhteiskunta tue lapsiperheitä tai palvelut ovat vaikeasti saatavissa. Yhteiskunta antaa ristiriitaisen signaalin, kun monet säästöistä kohdistuvat naisiin ja lapsiin. Samaan aikaan valtio kaipaa kipeästi lisää veronmaksajia ja työntekijöitä.
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai halua asua synnytyssairaalan välittömässä läheisyydessä. Jotkut valitsevat asua Lapissa tai Itä-Suomessa, jolloin palvelut eivät ole yhdenvertaisesti saavutettavissa ja he ovat siten eriarvoisessa asemassa, Oinonen huomauttaa.
Heikintalon mielestä kätilön ammatti on yhä maailman ihanin työ. Uutiset synnytyssairaaloiden lakkauttamisesta ja palvelujen ruuhkautumisesta voivat heikentää kätilötyön houkuttavuutta alaa harkitsevien silmissä, Heikintalo pelkää.
– Eivät tällaiset päätökset ainakaan lisää alan houkuttavuutta. Ihmiset ovat ahdistuneita.
Yhteiskunta antaa ristiriitaisen signaalin, kun monet leikkaukset osuvat naisiin ja lapsiin ja samaan aikaan syntyvyys pitäisi saada nousuun.
Myös Kätilöliitossa ollaan huolissaan säästöjen vaikutuksesta alan tulevaisuuteen: osa kätilöistä saattaa alkaa miettiä alanvaihtoa, kun ei halua kokea jatkuvaa uhkaa työpaikan siirtymisestä muualle. Toiset taas eivät voi esimerkiksi perhesyistä muuttaa muualle tai kulkea pitkää työmatkaa.
– Aikaisempien sairaaloiden lakkauttamisesta tiedetään, että henkilöstö ei siirry täysimääräisenä sinne, minne palvelut siirretään.
”
Aikaisempien sairaaloiden lakkauttamisesta tiedetään, että henkilöstö ei siirry täysimääräisenä sinne, minne palvelut siirretään.
Jos kokeneet kätilöt eivät siirry lakkautettavasta sairaalasta toiseen, menetetään hyvin arvokasta osaamista, Oinonen sanoo. Silloin myös sairaaloiden turvallisuus voi kärsiä. Nuoret juuri alalle tulleet voivat uupua ja lähteä alalta, jos he eivät saa perehdytystä ja tukea kokeneemmilta kätilöiltä.
– Kun valmistut, on ikään kuin ajokortti tehdä työtä, mutta ammattitaito karttuu työkokemuksen myötä vielä vuosia ja koko uran ajan. Työpaikoilla tarvitaan monenlaista ja monenkestoista osaamista.