Suomen historiallinen päätös hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä on herättänyt runsaasti keskustelua, joka ei ole hiipunut ”Nato-kevään” jälkeenkään.
Keskustelun lomassa on pohdittu, mikä Suomen rooli olisi sotilasliiton jäsenenä. Lappeenrannassa päättäjien keskuudessa on jopa kypsytelty ideaa kaupunkiin perustettavasta Nato-tukikohdasta, Yle uutisoi viime torstaina.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kertoi Ylelle ajatuksen syntyneen vilkkaan Nato-keskustelun aikana siksi, että Etelä-Karjala sijaitsee Euroopan ja Venäjän rajamaastossa. Puhetta on ollut esimerkiksi lentokentän valjastamisesta Puolustusvoimien käyttöön.
Ajatus Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevasta Nato-tukikohdasta on herättänyt huomiota Venäjän mediassa. Maanantaina lausuntoon tarttui Venäjän duuman puhemies Vjatsheslav Volodin, joka kommentoi Jarvan näkemyksiä Telegramissa.
– Hänen (Jarvan) mukaansa Nato-tukikohdan rakentaminen loisi turvallisuuden tunnetta. Väärin. Sotatilanteessa iskut kohdistetaan pääasiassa vihollisen sotilasinfrastruktuuriin. Naton tukikohtien rakentaminen ei suojele Suomea tai Ruotsia. Päinvastoin. Se asettaa vaaraan sotilasinfrastruktuurin läheisyydessä sijaitsevien kaupunkien asukkaat.
IS tavoitti tällä hetkellä lomailevan Jarvan sijaisen, apulaiskaupunginjohtaja Tuomo Sallisen. Hän ei ole varsinaisesti yllättynyt siitä, että aihe on herättänyt kiinnostusta Venäjällä.
– Tällä hetkellä Venäjä seuraa Suomen tilannetta varmasti normaalia tarkemmin. Tämä on varmasti yksi syy siihen, että Venäjällä tällaiseen spekulatiiviseen asiaan on puututtu näin nopeasti.
Sallisen mukaan Lappeenrannan Nato-tukikohdissa kyse ei ole ollut varsinaisesti ideasta, vaan yleisellä tasolla käydystä keskustelusta.
– Päättäjät ja yksittäiset virkamiehet ovat voineet käydä keskustelua asiaan liittyen johtuen ihan siitä, että yleisesti tämä Nato-prosessi on poliittisesti kiinnostava aihe, ja toki siihen liittyen monipuolisesti asioista on keskusteltu.
Sallinen painottaa, ettei Nato-tukikohdista ole käyty virallisia keskusteluja, ja tulevaisuudessakin kyse on Naton ja Suomen valtion yhteisen suunnittelun kautta etenevästä asiasta.
– Minkäänlaisia konkreettisia suunnitelmia tai yhteydenottoja mihinkään suuntaan kaupungilta ei ole tehty. Korostan sitä, että kaupungilla ei ole minkäänlaista roolia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ne ovat muut foorumit, joissa tähän liittyvät päätökset tehdään.
Palautetta asiaan liittyen on tullut myös omien rajojen sisältä, mutta lähinnä siitä, onko kaupungilla ennakoitu tällaisen ulostulon mahdollisia vaikutuksia.
Venäjältä kantautuvat näkemykset Suomen turvallisuuspolitiikasta eivät nykytilanteessa ole mitenkään harvinaisia, eivätkä siksi herätä Sallisessa huolta tässä tapauksessa.
– Venäjän poliittiset päättäjät antavat nyt aika voimakkaitakin lausuntoja, ei ole mitään syytä erityiseen huolestuneisuuteen tällaisten lausuntojen pohjalta, Sallinen toteaa.