Li Andersson vastaa Kai Mykkäsen väitteisiin koulutusleikkauksista – ”Täysin harhaanjohtavaa”
Opetusministeri Li Andersson (vas) hyökkää voimakkaasti kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Kai Mykkästä vastaan tämän kommenteista, joiden mukaan hallitus olisi vähentänyt perusopetuksen rahoitusta ensi vuonna.
– Kehottaisin Mykkästä perehtymään koulutuspolitiikkaan vähän paremmin. Toiseksi haluaisin muistuttaa, että nimenomaan kokoomus, kun heillä oli opetusministerin salkku, toteutti juuri perusrahoitukseen melkein miljardin edestä leikkauksia.
– Kannattaisi mielestäni ennemminkin keskittyä siihen, mitä itse tekee valtaan päästyään ja huolehtia siitä, että omat teot on linjassa omien puheiden kanssa, kun lähtee kritisoimaan istuvaa hallitusta jostain sellaisesta, mitä ei olla edes tehty, Andersson sanoo.
Mykkänen moitti elokuun lopulla hallitusta perusopetuksen rahojen leikkaamisesta. Mykkäsen mukaan ensi vuoden budjetissa olisi 140 miljoonaa euroa vähemmän rahaa perusopetukseen.
– Hallituksen teot ovat puheiden kanssa ristiriidassa.
– Valtiovarainministerin budjettiesityksessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitusta leikataan 140 miljoonalla eurolla. Näillä nyt päättyvillä laatu- ja tasa-arvorahoilla on palkattu opettajia, ohjaajia ja muita koulujen ammattilaisia, joiden resurssit nyt poistuvat, Mykkänen sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
Mykkänen kertoi, että leikkausten vuoksi ensi vuonna perusopetuksesta olisi häviämässä 1 400 opettajan virkaa. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta on vähenemässä 400 opettajaa.
Lue lisää: Kokoomus soimaa hallitusta koulutusleikkauksista: ”Teot ovat ristiriidassa puheiden kanssa”
Anderssonin mukaan Mykkäsen väite on paikkansapitämätön.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pysyvää perusrahoitusta on hallituskauden aikana hänen mukaansa vahvistettu 300 miljoonalla eurolla. Ammatillisen koulutuksen pysyvää perusrahoitusta on vahvistettu 291 miljoonaa ja lukiokoulutuksen 190 miljoonaa.
Myös ensi vuonna perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen pysyvä rahoitus kasvaa Anderssonin mukaan suhteessa tähän vuoteen.
Indeksikorotus mukaan lukien perusopetuksen rahoitus kasvaa vuodesta 2022 vuoteen 2023 yhteensä 37 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen rahoitus 22 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen rahoitus 53,5 miljoonaa euroa.
Hallitus on myös päättänyt ylimääräisestä lisärahoituksesta perusopetuksen puolella, jolla halutaan puuttua koulupudokkuuteen. Malli vakiinnutetaan ja sille esitetään pysyvää 8 miljoonan euron rahoitusta.
Anderssonin mukaan Mykkänen antaa ymmärtää, että määräaikaisen tasa-arvorahoituksen loppuminen tarkoittaisi leikkauksia koulutuksen perusrahoitukseen.
– En tiedä, onko tässä kyse nyt tietämättömyydestä vai tahallisesta väärin tulkitsemisesta, Andersson sanoo.
Tasa-arvorahan tavoitteena on ollut vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
– Mykkänen tarkoituksella sekoittaa määräaikaiseen hankerahoitukseen, joka loppuu, kun hallituskausi loppuu. Koko tasa-arvorahoituksen olemassaolon aikana rahoitus on ollut aina vuosi kerrallaan määräaikaista. Ja sen taso on vaihdellut vuodesta toiseen. Myös hallituskausien sisällä.
– Siksi on täysin harhaanjohtavaa puhua leikkauksista koulutuksen perusrahoitukseen.
Huhtikuussa hallitus antoi esityksensä tasa-arvorahan vakiinnuttamisesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin. Erityisavustusta voitaisiin myöntää neljäksi vuodeksi ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.
– Tuleva hallitus ensi hallitusneuvotteluissaan ottaa sitten kantaa siihen, mille tasolle tasa-arvorahoitus tulevan hallituskauden aikana asetetaan.