Maisa Dahl, 15, saa pian palkkaa harrastuksestaan – monelle nuorelle oppisopimus on tuntematon

Osa nuorista yllättyy kuullessaan, että työt voi aloittaa jo suoraan peruskoulusta. Samalla saa ammatin itselleen.

Yhdeksäsluokkalainen Maisa Dahl oli vielä vähän aikaa sitten hukassa tulevaisuudensuunnitelmiensa kanssa. Hän tiesi, että peruskoulu loppuu pian ja jotain on keksittävä. Siitä hän oli varma, että lukio ei ole vaihtoehto.

– En pystyisi siihen. En oikein ole koulun penkillä istuja.

Hän pui vaihtoehtoja kotona, ja äiti keksi ehdottaa oppisopimusta. Siitä Dahl innostui.

Oppisopimus on vaihtoehto, jonka kymmenet tuhannet valitsevat opinpolukseen joka vuosi.

Vuonna 2022 ammatillisessa koulutuksessa oli Suomessa yli 340 000 opiskelijaa ja heistä 75 000 oli saanut oppisopimuspaikan jossain vaiheessa opintojaan, kertoo Suomen Oppisopimusosaajien hallituksen jäsen Merja Tuomola. Viime vuoden lukuja ei ole vielä tilastoitu, mutta Tuomola uskoo määrän kasvaneen.

Luvut eivät kerro, missä iässä oppisopimus on aloitettu. Opinto-ohjaajien kokemuksen mukaan on hyvin harvinaista, että nuoret päätyisivät oppisopimukseen suoraan peruskoulusta.

Esimerkiksi Raumanmeren peruskoulun opinto-ohjaaja Jaana Mattsson ei muista uransa ajalta yhtään tällaista oppilasta.

Oppilaan on oltava aktiivinen

Porin lyseon koulun opinto-ohjaaja Marja-Liisa Heinäsuo kertoo, että oppisopimuksen mahdollisuudesta mainitaan peruskoulussa, mutta pääpaino on muualla.

– Moni ei ole vielä tässä iässä kiinnostunut oppisopimuksesta. Yhteisöllisyys on tärkeää nuorille ja he haluavat olla omanikäistensä kanssa amiksessa tai lukiossa.

Heinäsuon mukaan oppisopimus vaatii myös sellaista sitoutumista, johon moni 15–16-vuotias ei ole valmis. Oppilaan pitää etsiä työpaikka itse ja vakuuttaa työnantaja siitä, että hänet kannattaa kouluttaa alalle.

– Jos tulevaisuudensuunnitelmat eivät ole vielä täysin selvät, voi tämä olla vaikeaa.

Ajoissa kohti unelmia

Tulevaisuus näyttää nyt Maisa Dahlille jo 15-vuotiaana hyvin selvältä. Hän haluaa tehdä itselleen harrastuksesta ammatin.

– Unelmani on, että voin ratsastaa ja hoitaa hevosia työkseni ja päästä jossain vaiheessa ammatin kautta ulkomaille.

Dahl toivoo, että ikätoveritkin saisivat ajoissa tietoa oppisopimuksen mahdollisuudesta, jotta he pääsisivät unelmiinsa käsiksi mahdollisimman nopeasti.

– Oppisopimuksessa voi tehdä sitä, missä on hyvä. En varmasti ole ainoa, jolle koulun penkillä istuminen ei ole mieluista, joten oppisopimuksen mahdollisuudesta pitäisi ehdottomasti puhua enemmän.

Monelle vaihtoehto on tuntematon

17-vuotias Esko Falck ei muista, että peruskoulussa olisi edes mainittu oppisopimusta. Tieto oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudesta tuli hänelle yllätyksenä ammatillisten opintojen jo alettua.

Nyt Falck purkaa keksikuormaa nakkilalaisen kaupan hyllyjen välissä. Hän palvelee asiakkaita, työskentelee kassalla ja tekee lähes kaikkea mitä muutkin kaupan työntekijät. Hän nauttii oppisopimuksen käytännönläheisyydestä.

Falck on ollut oppisopimuksen kautta töissä viime keväästä lähtien, ja valmistuu tänä keväänä merkonomiksi.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallituksessa istuva Mia Gerdt jakaa nuorten ajatuksen siitä, että oppisopimuksesta pitäisi puhua enemmän jo peruskoulussa. Realiteetti kuitenkin on, että resurssit eivät riitä kaikkeen.

Opojen pitää käydä rajallisilla oppitunneilla läpi muun muassa valinnaisaine- ja TET-harjoitteluvaihtoehtoja sekä muita oppilaiden sen hetken arkea koskevia asioita. Tulevaisuuden osalta aikaa jää lähinnä yleisimpien koulutusvaihtoehtojen läpikäymiseen.

Miltä oppisopimuksen tulevaisuus näyttää?

Suomen Oppisopimusosaajien hallituksen jäsen, ammattioppilaitos Sataedun oppisopimuskoordinaattori Merja Tuomola kertoo, että tulevasta puhutaan paljon ja vaikuttaa siltä, että nuorten näkökulmasta suuntaus on hyvä.

– Näyttää siltä, että panostusta on tulossa nuorten ja vailla tutkintoa olevien kouluttautumiseen.

Kolikon toisella puolella ovat suunnitelmat aikuisten kouluttautumisen maksullisuudesta.

– Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen on jäämässä vähemmän julkista rahoitusta kuin aikaisemmin. Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö odottavat näistä nyt kommentteja ja tekevät alustavaa lainsäädäntötyötä, Tuomola kertoo.