Uusi löytö osoittaa, ettei mikromuovien kulkeutumista tunneta vielä riittävän hyvin.
Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt mikromuoveja odotettua vanhemmista pohjakerrostumista, kertoo Turun yliopisto. Mikromuoveja löytyi pohjakerrostumista eli sedimenteistä, jotka ovat syntyneet kauan ennen muovimateriaalien keksimistä.
Tutkimusryhmä kairasi kolmen latvialaisjärven mutia siten, että syvimmät kerrostumat ulottuivat 1700-luvulle. Kaikissa kolmessa järvessä tuoreimmat, ylimmät sedimenttikerrokset sisälsivät eniten muovihiukkasia, mutta mikromuoveja löytyi myös jopa kaikkein vanhimmista kerroksista.
Turun yliopisto kutsuu löytöä yllättäväksi, sillä muovimateriaalit keksittiin pääosin vasta 1900-luvun alkupuolella ja niiden teollinen massatuotanto käynnistyi vasta 1950-luvulla.
Turun yliopiston mukaan mikromuovien esiintymistä järvien ja merien sedimentissä on käytetty yhtenä mittarina, kun tutkijat ovat pyrkineet määrittämään alkamisajankohtaa antroposeenille eli ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia kuvaavalle geologiselle ajanjaksolle. Lisäksi mikromuovipitoisuutta on ehdotettu myös keinoksi ajoittaa geologisia sedimenttejä.
– Tutkimustuloksiemme mukaan tämä ei kuitenkaan ole aivan näin suoraviivaista. Mikromuovit eivät anna suoria vastauksia antroposeenin alkamisen tai sedimenttien ajoittamisessa. Ensin on opittava ymmärtämään, miten eri tavoin muovihiukkaset kulkeutuvat vanhempiin sedimenttikerroksiin, sanoo tiedotteessa Turun yliopiston vanhempi tutkija Saija Saarni.
Turun yliopiston mukaan jo aiemmin on tiedetty, että pohjakerroksissa möyrivät eliöt voivat kuljettaa mikromuoveja sedimenttikerroksissa syvemmälle eli niin sanotusti ajassa taaksepäin. Yliopiston mukaan tällaisia löydöksiä ei kuitenkaan ole raportoitu aiemmin ajoitetuista sedimenteistä, joissa eliöiden toiminnasta ei ole merkkejä.
Tutkijoiden mukaan syitä mikromuovien kulkeutumiseen sedimenttikerroksissa syvemmälle voi olla useita.
Tiheys ei kuitenkaan voi yliopiston mukaan olla syynä, sillä vanhimmista kerroksista löytyy myös eniten käytettyjä, keveimpiä muovimateriaaleja, kuten pakkausmuoveja. Turun yliopiston mukaan tutkijat arvelevat yhden mahdollisen syyn olevan sedimenttikerrosten puristuminen niiden päälle kasautuneiden uudempien kerrostumien alla. Tämä voi saada vettä hylkivät materiaalit hakeutumaan alaspäin.
– Löydöksemme osoittaa, että mikromuoveihin liittyen on vielä todella paljon ilmiöitä, joita emme tunne, tutkija Saarni sanoo.
Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 12.02.