Keskusrikospoliisin (KRP) torstaina julki tulleesta esitutkinnasta ilmenee, kuinka kaoottiseen tilanteeseen Huoltovarmuuskeskus (HVK) joutui koronakevään 2020 maskihankintojen edessä.
HVK:n hallituksen puheenjohtajana toiminut työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osastopäällikkö Ilona Lundström kertoi poliisille, kuinka ministerit loivat poliittista painetta hankintojen ylle. Ministereistä ainakin Aino-Kaisa Pekonen (vas), Pekka Haavisto (vihr) ja Ville Skinnari (sd) soittelivat Lundströmin mukaan HVK:n silloiselle toimitusjohtajalle Tomi Lounemalle.
– Ainakin ministerit Pekonen, Haavisto ja Skinnari olivat soittaneet suoraan Tomi Lounemalle ja luoneet suorituspainetta suoraan HVK:n toimivaan johtoon. Olen itse ollut tekemisissä vain Tuula Haataisen (sd) kanssa vasta Suomen Kuvalehden jutun jälkeen koronaan liittyvien asioiden selvittelystä ja Mika Lintilän (kesk) kanssa kotimaisesta valmistuksesta, Lundström sanoi.
Lundström kertoi poliisille, että huoltovarmuutta ja suojavälineiden saatavuutta käsiteltiin myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (tp-utva) maaliskuussa 2020. Ennen kokousta Lundström oli sanonut TEM:n kansliapäällikölle Jari Gustafssonille, että hän ei kannata terveydenhuollon hankintojen koordinointitehtävän antamista HVK:lle.
– Kun Tomi Lounema ja Jari Gustafsson palasivat tp-utvasta, he kertoivat, että HVK:lle tulee tämä koordinointitehtävä. En tiedä, mitä tp-utvassa on tapahtunut, että tämä tehtävä jouduttiin ottamaan vastaan.
– Tp-utva heijastui HVK:n toimivaan johtoon, mutta ei hallitukseen ja tämä häiritsi minua ja mietin, että meneekö tämä oikein. Kun tasavallan presidentti puuttuu suojahankintoihin, niin asiat alemmalla tasolla hämärtyvät, Lundström totesi.
Lundströmin mukaan ministeriöt eivät ohjanneet suojahankintoja.
– Ainoa ohjaus, mitä on tullut ministeriöistä, on ollut STM:n (sosiaali- ja terveysministeriön) tukipyynnöt, Lundström sanoi.
Hän sanoi todenneensa TEM:n osastopäällikölle Antti Neimalalle ja ministerin valtiosihteerille Ville Kopralle, että ”tämä ei voi jatkua näin”. Toisaalta Lundströmin mukaan HVK:n operatiivinen johto eli Lounema, johtaja Jyrki Hakola ja hallintopäällikkö Asko Harjula eivät informoineet hänen johtamaansa HVK:n hallitusta riittävästi. Lundströmin mielestä vastuu menettelysääntöjen kiertämisestä siis kuului operatiiviselle johdolle.
– Heti, kun hallitus sai tiedon, niin me ryhdyimme toimimaan.
Lounema irtisanoutui HVK:sta huhtikuussa 2020, kun pääministeri Sanna Marin (sd) ilmaisi julkisesti menettäneensä luottamuksen häneen. Sitten KRP aloitti rikostutkinnan. Hakola ja Harjula saivat potkut.
Viime viikolla syyttäjät kuitenkin päättivät, etteivät nosta syytteitä kolmikkoa vastaan. Syyttäjien mukaan olosuhteet ja toimintatavat olivat HVK:n hallituksen ja ministeriöiden tiedossa. Myös hallituksen puheenjohtajaa Lundströmiä oli syyttäjien päätösten mukaan informoitu olosuhteista ja siitä, ettei hankintaohjeita ollut mahdollista noudattaa.
Osastopäällikkö Neimala vahvisti poliisikuulustelussa omasta puolestaan, että HVK oli omillaan hankkiessaan maskeja kaoottisessa tilanteessa kansainvälisiltä markkinoilta, pääosin Kiinasta. Poliisi kysyi häneltä, millaisia ohjeita HVK sai ministeriöstä tukipyyntöihin liittyvien hankintojen käytännön toteutuksesta.
– Ei annettu ohjeita, Neimala vastasi.
Toisaalta myös Neimala kiisti, että hänen ministeriönsä olisi antanut HVK:lle mitään lupaa oikoa maskikauppiaiden taustaselvityksissä tai että ministeriössä olisi tiedetty vastoin hankintaohjeita toimimisesta.
Erikoiseksi Neimala sen sijaan koki STM:n ministerin Krista Kiurun (sd) toiminnan. Lounema oli sanonut poliisille, ettei STM:n poliittinen johto ymmärtänyt, että juuri heidän hallinnonalallaan hankitaan jatkuvasti suojaimia. Silti Kiuru oli puhelinpalaverissa sanonut ”tiukkasanaisesti”, että vastuu ja hankinnat ovat kokonaisuutena HVK:lla.
– Olin samassa palaverissa mukana ja juuri noin Kiuru asian ilmaisi. Hänen kommenttinsa oli hyvin hämmentävä. Meidän kaikkien käsitys oli se, että sairaanhoitopiirit tekivät omia hankintojaan, Neimala sanoi poliisille.
Hänen mukaansa HVK joutui uuden tehtävän eteen muutenkin paineisessa tilanteessa.
– Painetta oli alusta lähtien ja se paine kumuloitui ja huipentui näihin yksittäisiin epäonnistuneisiin kauppoihin.
Menettelysäännöistä lipeäminen koettiin Neimalan käsityksen mukaan pienemmäksi pahaksi kuin se, ettei kauppoja saataisi toteutettua. Hänen mukaansa HVK teki kaikkensa, mutta sääntöjä jätettiin ”aivan ilmeisesti” noudattamatta.
STM:n valmiusjohtaja Pekka Tulokas oli poliisin kuulustelussa sitä mieltä, että HVK onnistui hyvin äärimmäisen hankalassa tilanteessa, jossa markkina sulkeutui ja oli täysin sekaisin.
– Kaikenlaisia kaupustelijoita oli liikkeellä. Koko valtakunnan tasolla materiaali olisi riittänyt viikoksi silloin, kun varmuusvarastot oli jo avattu. Joissakin sairaanhoitopiireissä materiaali olisi riittänyt vain pariksi päiväksi ja suojaimia piti siirrellä esimerkiksi Turusta Tampereelle, Tulokas kertoi.
– Materiaalia oli saatava tavalla tai toisella. Kaiken tämän jälkeen HVK:n pieni suojainhankintatiimi onnistui hyvin, jos he tekivät vain kaksi epäonnistunutta kauppaa ja silti heidän hankintojensa ansiosta tavaraa virtasi koko ajan Suomeen.
Tulokkaan mukaan riittävästi suojaimia ei olisi saatu ilman HVK:n aktiivista toimintaa, vaikka kaupat Onni Sarmasteen kanssa menivät pieleen ja päätyivät petosrikostutkintaan.
– Jyrki Hakola oli selkeä ja suoraselkäinen vastuunkantaja suojainhankintoihin liittyvässä kokonaisuudessa, kuuluu Tulokkaan arvio potkut saaneesta johtajasta, joka käytännön tasolla veti maskihankintoja.